Mikko Levoskan laatima viinilista todistaa ettei lyhyys häiritse kun taustalla on koossa pysyvä konsepti.
Uudenmaankadulla helmikuussa ovensa avannut Penny osoittaa, että Helsingin ravintolamaailma on jotenkin kasvanut aikuiseksi: tasokkaasta palvelusta voi nauttia ilman huippuravintoloiden itsetietoista jäykistelyä. Vain parisenkymmentä asiakaspaikkaa sisältävässä Pennyssä korkean laadun elämyksen saa kokea pienimuotoisesti mutta silti täysipainoisesti.
Viinilista ei ole poikkeus. Punaisia ja valkoisia viinejä on kutakin vain kuusi, joista puolet on tarjolla myös laseittain. Mutta koska viinilistan kaksossisarena on yhtä lyhytkasvuinen ruokalista, tuo tusina vaikuttaa yllin kyllin riittävältä.
– Ruokalista uudistuu kerran kuukaudessa, viinilista elää hieman tiuhempaan tahtiin, valistaa viinilistan laatinut ravintolajohtaja Mikko Levoska.

Levoskaa eivät rasita sommelierien maneerit tai maahantuojien kiintiösopimukset, ja pitkä kokemus suomalaisen ravintolamaailman huipulla on suonut miehelle itseluottamuksen, jonka turvin voi nojata omiin mieltymyksiinsä.
Silmäilen lemmekkäästi valkoviinilistalta pilkistävää Vouvrayta, mutta Levoska ilahduttaa suosittamalla grillatun miekkakalan seuraksi Fleurietä. Yllätys on kaksin verroin mukava koska koko alue tuntuu meillä jääneen beaujolais nouveaun sinnikkään suosion varjoon. Listalla on muutakin kiintoisaa, mm. tyylikäs italialainen cabernet franc ja mukavasti ikääntynyt punaviini Bandolista, joka tunnetaan enemmän roséistaan.
– Suomalaiset ovat alkaneet arvostaa myös kevyempiä punaviinejä, Levoska aprikoi.
Suunnitellessaan ravintolan konseptia Levoska ja omistajat Pia ja Mikko Olanterä kävivät tutkimusmatkalla New Yorkissa asti. Vaikka lopputulos ei ole mitenkään leimallisesti amerikkalainen, sitä perua lienee paikan virkistävästi epämuodollinen mutta samalla sofistikoitu ilmapiiri.
