Suomalaistila Château Carsinin viinintekijä seuraa tällä hetkellä miten hänen tarhojensa rypäleet kuihtuvat köynnöksilleen. Eniten askarruttaa äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen ja niiden aiheuttama epävarmuus tulevaisuudesta.

Viinillä on paljon ystäviä mutta on vihollisiakin, yksi on kylmyys. Kunnon halla voi yhdessä yössä tuhota koko sadon, eikä sen torjumiseksi ole paljonkaan tehtävissä.

– Jotkut polttavat tarhoillaan isoja kynttilöitä yön kylmimpien tuntien ajan, mutta meille se ei yksinkertaisesti olisi taloudellisesti mahdollista, sanoo Nea.

Kynttilät maksavat tuhat euroa hehtaarilta ja niillä pärjää vain muutaman hallayön. Kun Carsinilla hehtaareja on kahdeksantoista, ymmärtää, että yhtälö on haastava.

Toinen tuholainen ovat rakeet. Kun etsii verkosta hakusanalla Bordeaux+rakeet, saa eteensä kuvia muodottomiksi moukaroiduista autoista, joiden tuulilaseissa on nyrkin mentäviä reikiä. Moiselta pommitukselta ei viinitarhaa saa suojeltua rahallakaan.

Alue kärsii myös liiasta märkyydestä, tulvista ja liiasta kuivuudesta. Oma vitsauksensa ovat rypäleitä tuhoavat hometaudit.

– Viime vuonna home söi tällä alueella puolet sadosta, manaa Nea. – Carsinilla oli onneksi hieman parempi tuuri.

Home, hallat ja rakeet eivät toki ole uusia ilmiöitä. – Lämpenemisen tuoma muutos on enemmänkin ääri-ilmiöiden yleistyminen, tuumii Nea. – Ne tekevät esimerkiksi homesairauksien torjuntaan valmistautumisesta aiempaa vaikeampaa.

Nea Berglund on sukupolvea, joka ei epäile onko ilmaston lämpeneminen totta vai tarua. – Täällä sen voi nähdä ihan omin silmin, alueen lämpötila on kohonnut jo 30 vuotta.

Paikallisesti ottaen lämpeneminen ei ole tosin ole yksinomaan haitallista.  – Oikeastaan päin vastoin, vahvistaa Nea. – Aiemmin oli alituinen riski, etteivät rypäleet kypsy.

Ongelmaksi jää kuitenkin kuivuus, koska ei ole vettä millä viljelyksiä kastella. Kuluva vuosi onkin tilan kuivin Berglundien aikana.

Muutamat äveriäät alkuperämerkinnät ovat tosin keplotelleet itselleen luvan kastella köynnöksiä juomavedellä. – Mutta se on absurdia paitsi taloudellisesti, myös kulttuurisesti, Nea muistuttaa. – Köynnösten kastelulla ei ole mitään paikkaa terroir-ajattelussa, lopputuloshan ei ikinä voi olla samalla tavalla autenttista.

Viimeisin ilmaston lämpenemiseen liitetty tuhoisa seuraus ovat maastopalot. Loppukesästä Bordeaux’n lounaispuolella on sinnikkäästi riehunut historiallisen massiivinen tulipalo, lähimmillään vain 8 km päässä Carsinin palstoista.

Tulevaisuus on arvaamaton, sillä kehitys ei myöskään ole vakaata. – On tosi stressaavaa ettei voi yhtään suunnitella mitä tapahtuu 20–30 vuotta tästä eteen päin, sanoo Nea. – Professorit täällä pohtivat vain mihin viiniteollisuus lopulta kaatuu, onko se joku eksoottinen kirva, kuivuus, vai joku täysin ennakoimaton tekijä.

Mikä neuvoksi?

– Se on kysymys, jota jokainen nuori viinintekijä täällä miettii, sanoo Nea. – Mutta selvää on, että munat on pakko jakaa useampaan kuin yhteen koriin.

Carsin on alkanut jo monipuolistaa viljelyksiään. – Meillä on jo 120 hedelmäpuuta, sanoo Nea. – Kirsikkaa, päärynää, viikunoita, ja 5–10 vuoden aikana pitäisi selvitä mikä niistä toimii.

Eikä diversifiointi rajoitu viljelyksiin, tutkimuksen alla on myös liiketoiminnan laajentaminen majoituksen, tapahtumien ja juhlien kautta. Tilalla toimii jo Carsin Cottage, kuusi henkeä majoittava tunnelmallinen vuokratalo.

Myös viiniteollisuus on ottanut tilanteesta vaarin sallimalla Bordeaux ja Bordeaux Supérieur -nimikkeiden alle kuusi uutta rypälelajiketta, joiden ajatellaan paremmin soveltuvan lämpimämpiin oloihin. Lajikkeet ovat pääosin paikallisia mutta mukana myös portugalilaiset Touriga Nacional ja Alvarinho.

Uusia lajikkeita saa toistaiseksi viljellä hyvin pieniä määriä ja enemmänkin kokeellisesti, mutta Nealle niistä ei ole odotettavissa ratkaisua. – Sen verran ranskalainen minustakin on tullut, etten todellakaan aio luopua paikallislajikkeista.

Artikkelin pääkuva © Riitta Sourander