Aikaisemmin proseccoa pidettiin jotenkin harmittomana, nyt se on yhtäkkiä hujahtanut ohi sampanjan myyntilukujen.

Esimerkiksi Englannissa hämmästeltiin jo viime vuonna proseccon mahtavaa menekkiä: kappalemääräiset myyntiluvut ohittivat sampanjan hevosen mitalla.

Syitä ei ole vaikea löytää, ensimmäisenä silmään pistää tietysti hinta. Laadullisesti moitteettoman proseccon saa reilusti alle parillä kympillä. Tankkimenetelmän ansiosta proseccoista puuttuu tietysti pitkän pullokypsytyksen myötä syntyvät aromit, mutta jos pohjaviini on laadukasta, voi lopputulos silti olla varsin tasokas.

Proseccoja pidetään rennompana vaihtoehtona sampanjalle

– Ensi käymisen jälkeen viini siirretään selvästi pienempiin tankkeihin, joissa se saa uudestaan käydä täyden kuukauden – siitä hienostuneet kuplat, perustelee Mattia Ardenghi, samannimisen venetolaisen viinitalon edustaja jo neljännessä polvessa.

Hän kuvailee talon millesimato brut DOC -proseccoa. Viini on miellyttävän mineraalinen ja siinä on yllättävä mutta mukava eläimellinenkin häivähdys. Sopii mainiosti aperitiiviksi tai kalan ruokaseuraksi. Ardenghin DOC-laatuisissa proseccoissa päällimmäisinä ovat usein sitruksiset aromit, joka tekee niistä omasta mielestäni ruokaystävällisempiä kuin talon hienommista DOCG-proseccoista, joita usein hallitsee päärynäinen vivahde. Mainittu pullo maksaa viinitkotiin.comissa alle 15 euroa, joten hintalaatusuhde asettuu aika houkuttelevaksi.

Proseccoihin liitetään jonkinlainen rentous ja mutkattomuus, joka sampanjabrändeiltä näyttää puuttuvan. Lähestyvä vappu varmasti näyttää miten hyvin ne istuvat osaksi suomalaisen karnevaalikulttuurin monipuolista juomavaliota.