Fiskarsissa sijaitsevan viinitalon herkulliset luonnonviinit ovat suosittuja myös muualla Euroopassa.

– Itse asiassa olemme rajoittaneet viennin puoleen tuotannostamme, täsmentää viinintekijä Simon McCabe, pääkuvassa oikealla, – jotta tavaraa riittäisi kotimarkkinoillekin.

Simon sai oppinsa artisaanioluen panijana brittipubin kellarissa, missä rypäleitä käytettiin oluen maustamiseen. Kiinnostus vei tutustumaan myös Lontoon urban winereihin, jollaisia on esitelty näilläkin sivuilla. Noita on Suomen ensimmäinen urban winery, ja elävä todistus siitä, että luonnonmenetelmin valmistettuna olut ja viini eivät ole aivan niin erilaisia olentoja kuin heti ajattelisi. Noita Winery toimii samoissa tiloissa Fiskarsin panimon kanssa, ja pystyy hyödyntämään samoja laitteita ja astioita. 

Itse raaka-aine tulee Itävallan Burgenlandista kylmärekalla suoraan viinitarhoilta tuoreeltaan kerättynä. Järjestely tuntuu yllättävänkin toimivalta ja vaivattomalta, mutta saattaa silti jättää maallikon mietteliääksi. Miksi?

– Miksi ei, haastaa Jari Leinonen, pääkuvassa vasemmalla ja viinitalon toinen pääjehu. – Kaikki Suomessa myytävä rypäleviini on tuontitavaraa, ja on itse asiassa huomattavan paljon ympäristöystävällisempää tuoda  maahan pelkkä raaka-aine ja sitten käsitellä ja pakata se paikan päällä. 

Noita Wineryssä ympäristörasituksen minimoimiseen kiinnitetään erityishuomiota. Kuljetusten hiilijalanjälki on tarkassa seurannassa ja suunnitelmissa on läheisen vesivoimalan hyödyntäminen sekä siirtyminen hiilihapon käytöstä typpeen laitteiston paineistamisessa.

Kun raaka-aine on perillä, se saa saman kohtelun kuin millä tahansa luomutilalla. Rypäleet murskataan ja puristetaan, ja käyminen tapahtuu rypäleiden omien villihiivojen toimesta, eikä niitä kirkasteta eikä suodateta. Rikkiä käytetään mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan, ja ylipäänsäkin tekijöiden filosofiana on mahdollisimman vähäinen prosessiin puuttuminen. Viinit kypsyvät pääasiassa rosterissa, osa myös savisissa kvevr-amforoissa ja tammitynnyreissä. Kun rypäleet on puristettu, niitä käytetään vielä oluen maustamiseen, ja lopuksi mäskistä tislataan pontikkaa. Raaka-aine käytetään siis kolmeen kertaan, mikä on huomattavasti parempi hyötysuhde kuin perinteisellä viinitilalla.

Mutta maistetaan. 2020 sadon riesling-näyte tulee suoraan rosteritankistaan. Väri on sitruunalihan vaalea ja seksikkään samea. Hillityn hedelmäistä makua hallitsee tyylikäs mineraalisuus, yleisilme on raikas ja elegantti. 

Seuraava näyte on nimeltään Space Echo, puoliksi zweigeltia ja blaufränkischia. Lasissa on melkoinen vamppi: vadelmanpunainen viini on pullollaan tuoretta hedelmää, mutta myös huumaavan vegetaalisia ja maanläheisiä vivahteita.

Kolmas näyte on oranssi viini, yhdistelmä pinot gris’tä ja grüner veltlineriä. Tuote on täydellinen täysosuma, parempaa oranssia viiniä en ole maistanut. Hedelmäiset, happamat ja katkerat vivahteet ovat räjähtävän jäntevässä tasapainossa – juoma on suorastaan taivaallinen aperitiivi.

Kiinnostus luonnonviineihin on jatkuvassa kasvussa, ja tällaisten nappisuoritusten voi kuvitella vain lietsovan sitä. Hyvällä tuurilla näitä pulloja päätyy Alkonkin valikoimaan.

Kuvat © Riitta Sourander