Alsace punertaa! – Viinin juurilla

Alsacen uusi viinintekijäsukupolvi on nostanut parrasvaloihin pinot noirin. Alueen edelläkävijöihin kuuluu lahjakas Mélanie Pfister.

– Ennen kuin pinot noirin tekemisestä tulee mitään, olosuhteiden on täytettävä muutama melko vaativa ehto, toppuuttelee alueen tarmopesä Thierry Fritsch. – Pohjaksi tarvitaan ensinnäkin savi-kalkkinen maaperä, Fritsch luetteloi. – Savi tuo viinille tanniinit ja kalkki hapot. Sitten tarvitaan juurakko, joka ei tuota liikaa satoa. Kolmanneksi, rypäleet on saatava kunnolla kypsiksi, ja täydellisen terveinä.

Vaikka Vogeesien katveessa sijaitseva Alsace on Ranskan vähäsateisimpia paikkoja, sadon onnistuminen ei aina ole itsestään selvää, sillä pinot noir on erityisen altis harmaahomeelle. Mutta kun kaikki osuu kohdalleen, syntyy tasokasta jälkeä.

– Pinot noir ei siedä keskinkertaisuutta, tiivistää Fritsch.

Pinot noir ei siedä keskinkertaisuutta.

– Thierry Fritsch

Alsacen viinintuottajia edustava Thierry Fritsch manaa, että taistelu rypälelajikkeista on hävitty. – Missä tahansa Ranskassa voi kasvattaa rieslingiä tai gewürztramineria. Sen sijaan missään Ranskassa eikä muuallakaan maailmassa ei ole samanlaista *terroiria* kuin Alsacessa. Fritsch ei liioittele. Alsacen viiniviljelykset levittyvät runsaan sadan kilometrin pituiselle mutta vain muutaman kilometrin levyiselle alueelle Ranskan koilliskulmalla, mutta piskuisella alueella on peräti 13 täysin toisistaan poikkeavaa maaperätyyppiä. Viljelijöiden käytössä on myös melkoinen rypälevalikoima, jota perinteisesti ovat hallinneet valkoiset riesling, pinot gris, gewürztraminer ja muscat. Rypäleiden ja *terroirien* yhdistelmät tarjoavat loputtomia tapoja kurottaa kohti erinomaisuutta. Tällä haavaa kolme aluetta hakee *grand cru* -statusta eli korkeinta kasvuluokitusta myös pinot noireilleen. Silmällä pidettävät nimet ovat **Vorbourg**, **Hengst** ja **Kirchberg de Barr**.

Pinot noirin viljelyala Alsacessa on yli nelinkertaistunut muutaman sukupolven aikana. Ilmaston lämpenemisen lisäksi suosion kasvua ovat siivittäneet uudet ideat. Viimeisin viinintekijöiden sukupolvi on löytänyt vaikutteita paitsi pinot noirin kotiseudulta burgundista, myös muualta maailmasta.

– Ensi töikseni suostuttelin isäni käsittelemään rypäleitä helläkätisemmin, muistelee Mélanie Pfister, viinintekijä 8. polvessa.

Käytyään kaksi alan korkeakoulua Mélanie on harjoitellut huipputiloilla kuten Cheval Blanc ja Château d’Yquem sekä Uudessa-Seelannissa Craggy Rangella. Nyt hän on palannut 10 hehtaarin sukutilalle laittamaan oppimaansa käytäntöön.

– Olemme aina tähdänneet hyvin korkeaan laatuun, ja meille se merkitsee aromaattisia, puhtaita, tasapainoisia ja mineraalisia viinejä, Mélanie rajaa.

Perheyhtiön pinot noir noudattelee samoja suuntaviivoja: viini on kevyt mutta jäntevä, pinot noirin klassiset aromit ovat löytäneet vähäeleisen mutta tyylikkään tasapainon.

Siinä missä Thierry Fritsch uskoo, että tasokkaan Alsacen pinot noirin voi helposti sekoittaa hyvään burgundiin, Mélanie Pfister puolustaa alueen omaa tyyliä.

– Pohjoinen sijainti tuo viiniin eleganssia – samalla tavoin kuin pohjoinen Rhône eroaa eteläisestä tai Côte de Nuits eroaa Côtes de Beaunesta, juuri hienostuneisuudellaan ja raikkaudellaan, perustelee Mélanie. – Nyt kun hallitsemme paremmin pinot noirin sekä kasvattamisen että valmistamisen osalta, se on meille selkeästi tulevaisuuden rypäle.