Jacquessonin sampanjataloa johtavat Chiquet’n veljekset kyllästyivät tekemään vuodesta toiseen samaa viiniä.
Yksi Champagnen monista erityispiirteistä on tapa sekoittaa kunkin vuoden viiniin eriä aikaisemmista vuosikerroista, joita on varta vasten varastoitu kellareihin useiden vuosien tuotantoa vastaava määrä. Vaivannäön tarkoituksena on tuottaa ainutlaatuinen ’talon tyyli’, joka säilyy vuodesta toiseen mahdollisimman samana.
Logiikka on oikeastaan tutumpi muiden brandien kuin viinien maailmasta, mutta toimii toki yhtä moitteettomasti. Monet sampanjamerkit ovatkin kasvaneet viiniään isommiksi instituutioiksi, jotka huolellisesti rakennetuilla mielikuvillaan pystyvät symboloimaan ylellisen elämän eri vivahteita. Siihen on syynsä, että toimintasankarit, seurapiirikaunottaret tai rap-tähdet eivät poseeraa prosecco-pullot kädessä.
Mutta kaikille resepti ei sovi.
– Me teemme sampanjaa täsmälleen samalla tavoin kuin viiniä, tiivistää sampanjatalo Jacquessonin toinen omistaja ja toimitusjohtaja Jean-Hervé Chiquet. Yhdessä veljensä Laurentin kanssa he päättivät 2000-luvun alussa luopua perinteiden kangistavista kaavoista.
Tärkeysjärjestys on:
terroir, viljely, viljely, viljely, vinifiointi.–Jean-Hervé Chiquet, Jacquesson
– Onnistuimme tuottamaan alueen parhaalla kasvupaikalla niin korkealuokkaista raaka-ainetta, että päätimme unohtaa talon tyylin ja tehdä yksinkertaisesti parasta sampanjaa mitä irti lähtee, hän kertaa.
Eli viini tehtiin ilman tyylin vaatimia kompromisseja, mahdollisimman vähällä asioihin puuttumisella ja minimaalisella dosage-lisäyksellä.
Ratkaisun kääntöpuolena on tietysti riski, että joka vuosi raaka-aineesta ei tule aivan niin hyvää. – Silloin myymme osan sadosta tai jopa koko sadon ulos, linjaa Jean-Hervé.
Talon tyyliin mieltyneille uusi viinillisempi sampanjatyyli tuli tietysti puun takaa.
– Markkinat reagoivat hyvin, virnistää Jean-Hervé. – Menetimme 95% asiakkaistamme.
Tilalle on tullut koko joukko uusia, ja uudet kujeet ovat tuottaneet ylistettyjä onnistumisia, joten Chiquet’t eivät haikaile menneseen. Jean-Hervé ei myöskään odota henkeään pidätellen, että muu Champagne seuraisi perässä.
– Isoimmat merkit harvoin voittavat sokkotestejä, mutta harvoin häviävätkään. Se on hieno suoritus, kun tuottaa 30 miljoonaa pulloa vuodessa, Jean-Hervé antaa tunnustusta.
Jacquessonin tuotanto on määrästä vain sadasosa, mutta hänen mukaansa tilanteessa kummatkin voittavat. – Pienet tarvitsevat isojen vetoapua, mutta isotkin tarvitsevat pienten tuomaa uskottavuutta.
