Mireia Torresin kotiseudulla Kataloniassa ilmastonmuutos pakottaa viinintuottajat varautumaan tuntuvasti lämpimämpiin kasvuolosuhteisiin.
Torresin perheen Katalonian tilan arkistot näyttävät yhden asteen nousua keskilämpötilassa viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana.
– Aloitamme sadonkorjuun kymmenisen päivää aikaisemmin kuin vain parikymmentä vuotta sitten, kertoo Torres.
Sekin voi kuulostaa varsin pieneltä muutokselta, mutta viini reagoi muita viljelyskasveja herkemmin säätilan vaihteluihin.
Pohjoisessa lämpeneminen on tuonut kullan arvoista jatkoa kasvukauteen. Esimerkiksi Etelä-Englannissa on viime vuosina kyetty tuottamaan johdonmukaisesti laadukasta raaka-aineitta kuohuviineille, joiden tasoa on jo rinnastettu Champagneen.
Etelässä tilanne on toinen. Liiallisen lämmön perusongelma on se, että rypäleiden liha kypsyy aikaisemmin kuin kuoren ja siementen sisältämät aromien alkutekijät. Kun rypäle on sokerien puolesta teknisesti kypsä poimittavaksi, sen aromiaineet ovat vielä raakoja. Kun aromiaineet ovat kypsyneet, on rypäleessä jo liikaa alkoholiksi muuttuvaa sokeria ja liian vähän happoja. Sellaisista rypäleistä on mahdoton saada tasapainoista laatuviiniä.
Vuonna 2100 keskilämpötila voi olla
jopa 4–6 astetta korkeampi.– Mireia Torres
Toistaiseksi tilanteeseen on kyetty vastaamaan viljelytekniikoin.
– Olemme kyenneet löytämään lajikekohtaisia ratkaisuja, esimerkiksi lehvästön määrää ja korkeutta säätelemällä, joiden avulla olemme voineet sopeutua lämpötilan kohoamiseen, kertoo Torres.
Perheyhtiö tutkii myös paikallisia rypäleläjikkeita ajalta ennen viinikirvan aiheuttamaa tuhoa. – Olemme identifioineet 43 eri katalaanilajiketta, joista kahdeksan näyttää pärjäävän lupaavasti äärimmäisen kuivissa olosuhteissa, sanoo Torres.
Yhtiö tutkii myös viileämpiä kasvupaikkoja esim. Pyreneillä, sekä hiivoja, jotka tuottaisivat vähemmän alkoholia.
Laajemmassa mittakaavassa lämpötilan nousu ei ole ainoa ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma huoli.
– Sade vähenee ja keskittyy, mikä johtaa eroosioon, tiivistää Torres.
Lisäksi ääri-ilmiöt kuten hallat ja raesateet voivat yleistyä, ja leudommat talvet merkitsevät kasvavaa riskiä kasvitautien ja tuholaisten osalta.
Esimerkillisesti perheyhtiö sijoittaa tuntuvasti varoja myös hiilijalanjälkensä pienentämiseen sekä tehokkaampaan veden ja energian käyttöön. Kolmannes yhtiön viljelmistä on jo orgaanisesti viljeltyjä, ja loput odottaa sertifiointia. – Orgaaninen viljely ei tietysti sinänsä ole sama kuin taisteleminen ilmastonmuutosta vastaan, Torres muistuttaa. – Toivommekin, että tulevaisuudessa ympäristötekijätkin otettaisiin sertifioinnissa läpinäkyvämmin huomioon.