Ranskalainen Luc Ertoran ihastui kotimaansa viineihin vasta asetuttuaan Amerikkaan.
Ennen Yhdysvaltoihin muuttoaan Luc joi pääasiassa viskiä.
– Niin kuin elokuvissa, hän perustelee itsestäänselvästi.
Kaurismäkeläinen asenne perustuu siihen että hänen sukupolvensa Ranskassa viini oli leimallisesti ikäihmisten juoma, vanhempien ja isovanhempien ja niin edelleen. Hänen suhteensa muuttui vasta viime vuosituhannen vaihteessa, kun hän omien sanojensa mukaan lähti enonsa luo Amerikkaan euroa pakoon.
– Rakastuin ranskalaisiin viineihin vasta täällä kaliforniassa, hän tunnustaa.
Baari on jo seitsemän vuotta vanha, paikallinen instituutio jossa istuskelee myös korttelin asukkeja. Melko huomaamaton fasadi sijaitsee juuri San Fransiscon turistikeskustan ulkopuolella keskellä melko mitäänsanomatonta mutta miellyttävää asuinaluetta.
Lucin valikoima on leimallisesti luomua, ei siksi että se olisi trendikästä vaan siksi että luonnollisesti tehdyt viinit ovat hyviä. Konsepti on saanut ilahtuneen vastaanoton.
– Täkäläiset ovat muutoinkin tottuneet orgaanisiin elintarvikkeisiin, ja ennakkoluuloisimmatkin ovat ehtineet kääntää takkinsa.
Viinilista on ranskalaispainotteinen, mutta Luc ei suhtaudu ennakkoluuloisesti uuden kotimaansa tuotteisiin. Hän ei muutenkaan hevin nielaise viinien jakamista uuteen ja vanhaan maailmaan.
– 90% joka ikisen viinintuottajamaan yrittäjistä tekee juuri sitä mistä Kaliforniaa syytetään, mies puraisee.
Paikalliseksi suosikikseen hän mainitsee La Clarine -tilan Sierra Foothills -alueelta. Kyseinen tila valmistaa viininsä täysin luonnonmukaisesti ja kunnioittaa terroiriaan.
Lucin oma Terroir kukoistaa. Ennen baarialalle ryhtymistään Luc työskenteli lasten parissa, mutta ei kaipaa takaisin.
– Vaikka lapset ovat kyllä kohteliaampia, hän vertaa.