Syynissä sulfiitit

 

Erityisesti niinkutsuttujen natu-viinien vanavedessä keskustelunaiheeksi ovat nousseet viinien sulfiittipitoisuudet. Mitä merkitystä niillä on käytännössä?

Artikkelin pääkuvassa viinimaahantuoja Philippe Hakulin esittelee Château de Jau -punaviiniä, joka on vastikään otettu osaksi Alkon tilausvalikoimaa. Viinin etiketissä on sulfiittiviesti, jonka otsikkona komeilee isolla ’0 %’. 

– Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö viinissä olisi sulfiitteja, Hakulin huolellisesti täsmentää.

Hiivojen aineenvaihdunta tuottaa käymisen aikana viiniin luonnostaan sulfiitteja, joten täysin sulfiititonta viiniä on todellisuudessa mahdoton löytää. Hakulin puhuukin mieluummin matalasulfaattisista, eli masu-viineistä. 

Etiketin komea 0 % viittaakin lisättyihin sulfaatteihin. Tähän viiniin ei siis viininvalmistuksen aikana ole lisätty yhtään sulfiittia. 

Tieto on kiinnostava sitä taustaa vasten, että sulfiitteja käytetään yleisesti viininvalmistuksen eri vaiheissa, aina tarhalta lähtien. Tarkoituksena on yleensä taistelu viinin pahinta vihollista, hapettumista vastaan, mutta sulfiitilla voi myös rajata haitallisten mikrobien vaikutuksia viinin makuun. EU:ssa sallitaan sulfiitteja 150–250 milligrammaa per litra viinityypistä riippuen, luomuviineille 50 mg vähemmän. Vertailun vuoksi hiivat voivat luonnostaan tuottaa kuivaan viiniin jopa kolmisenkymmentä milligrammaa sulfiitteja per litra.

– Ongelma on, että kuluttajan on usein hankala päätellä pelkästään etikettiä tutkimalla paljonko viinin on lisätty sulfiittia, sanoo Hakulin.

”Masu on uusi natu.”

– Philippe Hakulin, Vinoble

– Jos haluaa otaa selvää onko sulfiiteille herkkä, kannattaa kokeilla vaikka syömällä kuivattuja aprikooseja, vinkkaa Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna.

Kuivatuissa hedelmissä voi olla viiniin verrattuna kymmenkertaiset määrät sulfiitteja – samasta syystä: jotta hedelmät eivät hapettuisi ja säilyttäisivät herkullisen raikkaat värinsä.

Suurimmalle osalle viinin ystävistä sulfiitti on suosiollinen aine koska se pitää juoman raikkaana ja hapettumattomana, muistuttaa Vilkuna. – Varovainen on syytä olla, jos on sekä astmaattinen että rikkiallergikko.

Alkon valikoimassa on Hakulinin Château de Jaun lisäksi yli kolmekymmentä vastaavaa viiniä. Tuotteet, joissa ei ole lisättyä sulfiittia löytyvät kun syöttää Alkon verkkosivujen hakukenttään sanan ’sulfiitteja’.

 

 

Sulfiittimytologiaa
Kiinnostavin sulfiitteihin liittyvä uskomus on että ne olisivat vastuussa krapulan oireista. Usein kuulee kerrottavan että luomu- tai natuviinistä ei tullut päänsärkyä kuten tavallisesta viinistä.

Sulfiitin tiedetään aiheuttavan pienelle osalle väestöä päänsärkyä, ja aineelle voi altistuakin, esimerkiksi joidenkin ammattimaistajien tiedetään herkistyneen siinä määrin että rikki aiheuttaa heille allergiareaktion.

Krapulasta sulfiitteja sen sijaan ei voi syyttää, siihen ovat syynä alkoholin aiheuttama nestehukka ja verensokerin putoaminen.