Champagne nyt 

Champagnen kiinnostavimmat kehitystrendit löytyvät alueen jättituottajien varjosta.

Pieni on nyt kaunista. Pierre Paillard -samppanjatalo on pitäjän pienimpiä vain 90 000 pullon vuosituotannollaan – vertailun vuoksi maailman menestynein samppanjabrandi Moët&Chandon tuo vuodessa markkinoille melkein 30 miljoonaan pulloa. Sen sijaan Paillard on varsin vakavasti otettava: haastateltavani Quentin Paillard (pääkuvassa) edustaa suvun kahdeksatta viinintekijäsukupolvea.

– Pitkät perinteet kuulostavat romanttiselta, mutta niiden hyödyt ovat hyvin arkisia, toppuuttelee Quentin. – Jokainen aiempi sukupolvi on investoinut tilaamme, hän muistuttaa. – Elleivät esi-isäni olisi sijoittaneet esimerkiksi kellareidemme kaivamiseen, minun olisi todella vaikea antaa pulloille sitä kypsymisaikaa, johon tänään pystymme.

Paillardin grand cru -samppanjat saavat tosiaan viipyä tavallista pidempään sakan päällä, parhaimmillaan kymmenen vuotta, mikä antaa viineille harvinaisen hienostuneita vivahteita. Ne kypsytetään hyvin miedolla tammituksella ja viimeistellään lähes olemattomalla dosagella. Monet talon tuotteista tulevat yksittäisiltä palstoilta, joita viljellään orgaanisesti ja joiden köynnökset on jalostettu käsin nk. séléction massale -menetelmällä.

Tämä on terroir-samppanjaa parhaimmillaan.

Paillardin perheen viinintekijöitä, vasemmalta Quentin, isä Benoit ja veli Antoine. Tila kantaa poikien isoisän Pierren nimeä.

Suurin osa alueen tuottajista tekee samppanjansa täysin eri tavalla. Isoilla taloilla on perinteisesti oma ’tyylinsä’, maku, jonka muuttumattomuus vuodesta toiseen varmistetaan sekoittamalla eri palstoilta peräisin olevaa viiniä varastossa säilytettyihin aiempiin vuosikertoihin. Talon tyyli on osa isojen samppanjamerkkien hyväksi havaittua markkinointistrategiaa, jossa kaikista terävin laatu uhrataan jatkuvuuden hyväksi.

Me emme tee markkinointistrategioita. 
Me teemme viiniä.

– Quentin Paillard

Viime vuosina kiinnostus on siirtynyt Paillardin kaltaisiin pienempiin viljelijä-tuottajiin, jotka eivät tee moisia kompromisseja, toisena esimerkkinä aiemmin täällä esitelty Jacquesson.

– Me emme tee markkinointistrategioita, toteaa Quentin kuivasti, – me teemme viiniä.

Strategia tietysti sekin, mutta sellainen, joka tuottaa todella teräviä laatuhuippuja. Loistava esimerkki on Paillardin yksittäiseltä Mottelettes-palstalta peräisin oleva blanc de blancs eli sataprosenttinen chardonnay. Se on yllättävä siksi, että talon palstat sijaitsevat Bouzyssa alueella, joka tunnetaan enemmänkin pinot noirin valtakuntana. Tienoon matalat rinteet antavat etelään, toisin kuin yleensä itään kallellaan olevat chardonnay-palstat. Quentinin maistattama 2009  vuosikerta onkin hienostuneessa runsaudessaan syntisen ylellinen – ei ihme, että Paillardin samppanjat ovat kotonaan Pariisin huippuravintoloissa.

Pierre Paillard valmistaa myös Champagnessa harvinaista kuplatonta viiniä, joka vaatii aivan omanlaisensa rypäleiden kasvatuksen ja käsittelyn. Nämä harvinaiset herkut myydään Côteaux Champenois -nimikkeen alla.

Alkon valikoimassa Pierre Paillardin grand cru -samppanjoita on tällä haavaa kaksi: chardonnayn ja pinot noirin sekoitus Les Parcelles ja herkullinen rosé, kumpikin, kuten talon muutkin pullotteet, on erittäin ruokaystävällinen extra brut. Pulloja on muutamassa pääkaupunkiseudun myymälässä, muutoin niihin pääsee käsiksi tilaamalla.

Quentin Paillard oli haastateltavana vuoden 2019 Grand Champagne -tapahtumassa Helsingissä. Samassa tapahtumassa oma samppanjatähtemme Essi Avellan piti master class -luennon samppanjan tämänhetkisistä trendeistä. Alla siitä kooste.