Kaikista maailman paikoista Mallorca ei tule ensimmäisenä mieleen kun ajattelee kunninahimoista artesaaniviiniä.

– On kunnia työskennellä suurelle Toni Gelabertille, virnistää Pep Lladó (pääkuvassa oikealla), mutta ei laske leikkiä. Pep ja hänen vaimonsa Ana Puigmartí ovat Gelabertin sopimusviljelijöitä. Heidän tilansa sijaitsee jonkin matkan päässä meren tuntumassa. – Meidän tilamme on varsinainen viinitarhojen claudia schiffer, kehaisee Pep.

Mutta aika viehettävä on myös Gelabertin oma tila Mallorcan saaren itäreunalla lähellä Manacorin kylää. Gelabert suosii paikallisia rypälelajikkeita ja käyttää biodynaamisia viljelymenetelmiä.

Gelabert on täysin itseoppinut, ja iso osa hänen näkemystään on antaa lämminhenkisen ja sydämellisen elämänasenteensa vaikuttaa kaikkeen tekemiseen niin viljelyksillä kuin kellarissakin.

Kun maata kunnioittaa, se ymmärtää ja antaa takaisin.
– Toni Gelabert

Rakennusmiehenä työskennellyt Gelabert aloitti viininviljelyn vuonna 1979. Miksi?

– Koska olen hullu, kuittaa Gelabert ja virnistää aurinkoisesti.

Ratkaiseva sysäys uusille urille tapahtui, kun Gelabert erehtyi maistamaan lasillisen Romanée-Contia. – Paluuta ei ollut, Gelabert puistelee päätään. – Tiesin saman tien että tästä tulee ammattini.

Valinta osui oikeaan. Gelabertin viinit ovat raikkaita ja ihastuttavia, eikä niissä voi olla näkemättä tekijänsä elämäniloa, itsevarmuutta ja ulospäin suuntautunutta energiaa. Tilan verrattain pieni tuotanto myydään käytännössä kokonaan saaren paremmissa viinikaupoissa, joten jos sellainen sattuu lomamatkalla silmään, kannattaa käyttää tilaisuus heti hyväkseen.