Pohjois-Kreikan Naoussassa paikallisrypäle xinomavro nousee Barolo-maisiin korkeuksiin.

– Xinomavron aromaattinen rakenne ei tarvitse eikä oikein siedäkään kovaa tammitusta, sanoo Lambros Papadimitriou, kreikkalaistuottaja Kir-Yannin lähettiläs. Hän esittelee yhtä talon ylpeyksistä, Ramnista-punaviiniä vuodelta 2004, ja tarjoaa maistettavaksi myös erikseen vinifioitujen palstojen tuotoksia, joista lopullinen Ramnista sommitellaan.

Viini on erittäin tyylikäs: tuntuvia tanniineja ja pirteää hapokkuutta tasapainottaa raikkaan hedelmävetoinen aromikirjo. Persoonallinen, hienostunutkin kokonaisuus, joka tosin vaatii ruokaa seurakseen. – Tätä on tosiaan vähän vaikea myydä ‘ilman kättä’ pahoittelee Papadimitriou, eli ilman opastusta. Hän vertaa viiniä hyvään Baroloon, ja vaikka vertaus on yllin kyllin perusteltu, hän aprikoi samaan hengenvetoon onko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä.

Vertaus varmasti helpottaa myyntiä ‘ilman kättä’ mutta viininä Ramnista ei ole referenssin tarpeessa. Se on päin vastoin mainio osoitus siitä mitä kreikkalainen viiniteollisuus on oikeastaan vasta viimeisen kymmenen vuoden mittaan saanut aikaan ihan itsekseen: maailmanluokan laatuviiniä alkuperäisistä rypäleistä, melko järkevään hintaankin – vuoden 2012 Ramnista lähtee Alkosta noin 18 eurolla, ja se paranee kellarissa varmasti ainakin muutaman vuoden. Ehkä muutamalla muullakin kreikkalaislajikkeella kuten Santorinin assyrtikolla tai Peloponnesoksen agiorgitikolla on samanlaista markkinapotentiaalia.

Xinomavro vaatii aikaa. Ja ruokaa.

– Lambros Papadimitriou

Kir-Yanni on erittäin aktiivinen viininviejä, mutta ainakin toistaiseksi myös ponnistelu absoluuttiseen laatuun tuntuu varsin uskottavalta. Yhtiön temperamentti lienee perua sen perustajalta Yannis Boutarikselta – Kir-Yanni on suomeksi ‘herra Yanni’. Boutaris erkani isoisänsä perustamasta viinitalosta 1997 perustaakseen omansa. Yhtiön ydin oli silloin nimernomaan Naoussaan istutetut xinomavro-hehtaarit . Muu suku tekee myös yhä laadukasta viiniä Boutari-nimen alla.

Yannis Boutaris on tunnettu loputtomasta energiastaan ja edelläkävijyydestään. Hän on mm. ensimmäinen viinintuottaja – ja ainoa josta itse olen kuullut – joka on avoimesti tunnustautunut alkoholistiksi.

Talon ohjia pitelevät tällä hetkellä Yannis Boutariksen pojat Stellios ja Mihalis, ja he ovat keränneet ympärilleen varsin tasokkaan joukon osaajia. Tuntuu, että yhtiötä kannattaa pitää silmällä.

– Tämä on tosiaan vasta alkua, myöntää Lambros Papadimitriou. – Vaikka Kreikalla on yli 3500 vuoden historia viininviljelyssä, nykymuodossaan se on ollut olemassa vasta muutaman vuosikymmenen.