Savolais-saksalainen pariskunta tekee yhtä maailman parhaista chianteista. Mutta menestys ei ole noussut Peräsillä päähän, jalat ovat yhä tukevasti tilan huolella hoidetussa terroirissa.

Yksi Perästen Candialle-tilan tuotteista, herkullinen Circe-punaviini, sai hiljattain arvovaltaiselta Robert Parkerin organisaatiolta 92 pisteen noteerauksen. Se on maailmanluokan saavutus ja melkoinen yllätys, kun ottaa huomioon, että Peräsellä on vasta parikymmentä sadonkorjuuta vyönsä alla. Menestys ei kuitenkaan ole sattumaa ja sen salaisuus on sinnikkäässä keskittymisessä viininviljelemisen perusasioihin.

Jarkko ja Josephin viljelelevät tilaansa täysin orgaanisesti, mikä tarkoittaa että synteettistä kemiaa ei käytetä, vaan viininkasvatuksen haasteet ratkaistaan luonnonmukaisin menetelmin. Peräset toteuttavat myös nk. suljettua kiertoa: viinitarhassa lannoitteena käytettävä komposti tehdään vain oman tilan jätöksistä, jopa lanta on omien highland- ja angus-nautojen tuotantoa.

– Vasta kun on suljettu kierto, voidaan oikeasti puhua terroirista, rajaa Peränen.

Luonnon mukana, ei luontoa vastaan. 

Perästen viljelyfilosofia

Perästen kompostissa on kaikki viininvalmistuksesta jäänyt ylimäärä lähtien rypälemäskistä aina trimmattujen köynnösten vitsaksia myöten. Komposti on startattu oman karjan lannalla, ja se päätyy lopulta takaisin antamaan mahdollisimman luonnonmukaista elinvoimaa tilan viiniköynnösten alla makaavalle maaperälle.

Perästen Candialle-niminen tila sijaitsee keskellä Chianti Classicon aluetta, joka on chianti-nimikkeen alkuperäinen maantieteellinen määritelmä ja nykyisen laajemman Chiantin ytimessä. Tila on osa Conca d’Oroa eli kultaista laaksoa, joka on eräänlainen luonnollinen lounaaseen antavien kukkulanrinteiden muodostama amfiteatteri, missä sangiovese-rypäleen ajatellaan kasvavan ideaalisissa olosuhteissa.

– On olennaista, ettei Chianti Classicoa sekoiteta Chiantiin, varoittaa Peränen. – Chianti-nimikkeen aluetta laajennettiin 1930-luvulla kattamaan puolet Toscanaa. Sääntöjä höllättiin rajusti puhtaasti poliittisista syistä, ja koko chianti-nimike alkoi viitata enemmänkin viinityyliin kuin alueeseen,

Lopputuloksena oli tulva vaatimatonta ja laadultaan vaihtelevaa volyymiviiniä, joka sotki alueen maineen vuosikymmeniksi ja jonka varjo vieläkin painaa koko chiantin laatumielikuvaa.

Chianti classico sen sijaan edustaa yhtä Italian ikonisimmista viinityyleistä, ja alkuperäinen Chiantin alue on maailman vanhin virallisesti tunnustettu viinialue.

– Onnistuessaan aito chianti on maailman täydellisimpiä ruokajuomia: maukas muttei väkevä, raikas ja mineraalinen, maskuliininen mutta myös herkän aromaattinen.

Peräsen matka maailmanmenestykseen alkoi Länsi-Savon Pylkönmäeltä. Opiskellessaan kasvatustiedettä Hollannissa hän lähti eräänä kesänä sadonkorjuuseen Chiantiin eikä palannut. Tavatessaan saksalaissyntyisen puolisonsa Josephinen Peränen – jolla ei ollut mitään aiempaa suhdetta maanviljelyyn – työskenteli eri viinitiloilla opetellen alaa. Pian sen jälkeen pari sai haltuunsa nykyisen tilan, joka sittemmin on laajentunut alkuperäisistä muutamasta hehtaarista lähes muutamaan kymmeneen. Mikään ei paljasta tilan savolaisia juuria, paitsi ehkä päivittäisessä käytössä oleva sauna, joka on yksi parhaista, joissa olen ollut.

Tilan viimeisimmän laajennuksen mukana tuli hieno toscanalainen maalaistalo, jonka voi nyt vuokrata romanttisen elämysloman kotipesäksi, lisää tietoa täällä.

Kuvat © Riitta Sourander