Oluistaan kuulu Tšekin tasavalta alkaa paljastaa muskeliaan myös viinin puolella. 

Tšekin tasavallan tärkeimmät viinialueet sijaitsevat maan kaakkoislaidalla kutakuinkin samoilla leveysasteilla kuin Champagne. Moraviana eli Määrinä tunnetun alueen puitteissa erottuu jo yksittäisiäkin nimikkeitä, kuten graniittisesta maaperästään tunnettu Dolní Kounice ja Pàlava, jonka jurakautisilla kalkkikivikukkuloilla on kasvatettu viiniä jo roomalaisten ajoista. Kovista referensseistä huolimatta viiniteollisuuden profiili on maan ulkopuolella silti vielä verrattain ujo.

– Meillä päin kotimaan viinejä juodaan enemmänkin baareissa pienen syötävän kanssa, kertoo Prahassa asuva viinin ystävä Adam Roučka (pääkuvassa). – Illallisen kanssa juomme yleensä tuontiviinejä.

Roučka on valinnut juomaksi valkoviinin juuri Pàlavan alueelta. Viini on valmistettu Müller Thurgau- ja Roter Traminer -rypäleistä, edellinen on tuttu vaikkapa takavuosien karmeista libfraumilcheistä ja jälkimmäinen on Gewürtztraminerin vähemmän aromaattinen serkku. Yhdistelmässä on silti selvästi enemmän hedelmää kuin libiksessä. Hyvät hapot pitävät melko aromikkaan profiilin pirteänä, ja juuri alle 7 grammaa jäännössokeria antaa viinille kiireetöntä ylellisyyttä, joka tekee siitä täydellisen aperitiivin.

Maan viinilainsäädäntö on noudattelee Saksan esimerkkiä, ja sieltä ovat tuttuja myös useimmat rypälelajikkeet. Kuten muissakin Itä-Euroopan maissa, viiniteollisuuden laatu on jatkuvassa kasvussa – ja niin on myös viinien hinta.

– Kotimaiset viinit ovat pääsääntöisesti aika edullisia, tuumii Adam Roučka. – Mutta jos haluaa oikein hyvää, on vielä edullisempaa ostaa vaikkapa ranskalaista.

Uusia viinitiloja ja viinipuoteja ilmaantuu tasaiseen tahtiin. Paikalliset suosivat määrätietoisesti pienempiä tuottajia, tehdäkseen pesäeron kommunismin ajoilta jääneisiin ison volyymin roskaviiniä tuottaviin jätteihin.