{"id":713,"date":"2016-09-30T15:27:21","date_gmt":"2016-09-30T15:27:21","guid":{"rendered":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/?p=713"},"modified":"2018-05-10T11:02:50","modified_gmt":"2018-05-10T11:02:50","slug":"kunnon-pierusta-pieneen-sievaan-suomalaisen-viinikulttuurin-lyhyt-historia","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/?p=713","title":{"rendered":"Kunnon pierusta pieneen siev\u00e4\u00e4n:<\/b> suomalaisen viinikulttuurin lyhyt historia<\/i>"},"content":{"rendered":"

Suomenkielisen keskiluokan viinikulttuuri on vain muutaman sukupolven syvyinen. Millaista se on ollut, ja minne se on menossa?<\/b><\/p>\n

\u2013 Karmeaa! puuskahtaa Matti Brotherus. H\u00e4n kuvailee nuoruutensa viinikokemuksia, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa makeaa Bordeaux\u00a0blancia eli porvoon lankkua. 60-luvun alussa kyseist\u00e4 viini\u00e4 oli tarjolla mm. Rikhardinkadun ja Korkeavuorenkadun kulman legendaarisessa Pik-Nik<\/i>iss\u00e4, jonka jukeboksissa oli jopa muutama jazz-kappale. \u2013 Siell\u00e4 k\u00e4vi sek\u00e4 Hesarin ett\u00e4 Ateneumin v\u00e4ke\u00e4, plus satamaj\u00e4tk\u00e4t, jotka k\u00e4viv\u00e4t hakemassa p\u00e4iv\u00e4n liksan Kasarmitorin laidan konttorista, muistelee Brotherus.<\/p>\n

Satamav\u00e4ki s\u00e4rpi p\u00e4\u00e4asiassa sorbusta ja vinettoa tai ter\u00e4vi\u00e4, Brotheruksen joukko suosi valkoviinej\u00e4, jos vatsa vain kesti. \u2013 Oli se tietysti rahakysymyskin, h\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4. \u2013 Tavoitteena oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 pieruun, mit\u00e4 halvemmalla sen parempi.<\/p>\n

\"Matti
Suomentaja Matti Brotherus on n\u00e4hnyt k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko suomalaisen viinikulttuurin t\u00e4h\u00e4nastisen nousukiidon. Pik-Nik-baarin roolin kulttuuripiirien ykk\u00f6spaikkana peri 70-luvun taitteessa kuvan Sea Horse. Ravintolan takasein\u00e4\u00e4 koristaa edelleen n\u00e4ht\u00e4vyydeksi muodostunut merihevosmaalaus.<\/figcaption><\/figure>\n

Edullisten viinien laatu vaihteli 60-luvulla tuntuvasti, ja kun myyntiin saapui hyv\u00e4 er\u00e4, huhu levisi kaupungissa kulovalkean tavoin. \u2013 Sain kerran Kosmoksessa vinkin, ett\u00e4 Alkoon oli tullut er\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 Vin Rouge d\u2019Algerie<\/i>\u2019ta, muistelee Brotherus. \u2013 Juoksin saman tien Bulevardin KOPiin ja otin 500 markan vekselin. Ostin Bensowin Alkosta [Erottajalla] valtavan er\u00e4n 3 markkaa pullolta, ja painuin suorinta tiet\u00e4 taksilla kotiin testaamaan sit\u00e4. Totesin sen hyv\u00e4ksi, ja juotuani pullollisen menin takaisin Kosmokseen kiitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vinkist\u00e4.<\/p>\n

Brotherus pys\u00e4htyy pudistelemaan p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Se oli el\u00e4m\u00e4ni virhe, h\u00e4n huokaa. \u2013 Kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin minulla\u00a0ei ollut pulloakaan j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n

\"bileet\"
Sivistyneet eli s\u00e4yse\u00e4n oloiset kotibileet 60-luvulta, p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 kaksi \u2018porvoon lankkua\u2019 ja pullo kossua. Kuva on Carita Beckerin arkistosta (kirjoittajan t\u00e4ti, kuvassa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 vasemmalla), ja h\u00e4n muistelee ett\u00e4 sen otti valokuvaaja Seppo Hilpo. \u2013 Siihen aikaan ei n\u00e4\u00e4s jokaisella ollut kaiken aikaa kamera taskussa, Carita muistuttaa.<\/figcaption><\/figure>\n

\u2013 Viini oli selke\u00e4sti dokausjuoma, tuumii\u00a0Brotherus. \u2013 Meni reilusti 70-luvun puolelle ennen kuin alettiin pit\u00e4\u00e4 punkkuiltoja, joissa maisteltiin viinej\u00e4 ja juustoja.<\/p>\n

Dokausjuomista voi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 suomalaisen viinikulttuurin ominaispiirteen\u00e4, erotukseksi vanhempien viinimaiden tyylist\u00e4, jossa viini n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osana ruokaa ja dokaaminen hoidetaan muodikkaammilla juomilla kuten viski tai gin.<\/p>\n

60-luvulla viini oli selke\u00e4sti dokausjuoma.<\/strong><\/p>\n

\u2013 Matti Brotherus<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Seitsem\u00e4nkymment\u00e4luvulta eteen p\u00e4in asteittain paremmin jakseleva keskiluokka havaitsi, ett\u00e4 viinist\u00e4 l\u00f6ytyi muitakin hyveit\u00e4 kuin pieruun p\u00e4\u00e4seminen: sill\u00e4 oli valta avittaa sosiaalisen arvonnousun ihmett\u00e4. Viininjuoja oli selv\u00e4sti viinanjuojaa sivistyneempi ja kansainv\u00e4lisempi ja ymm\u00e4rsi jotain olennaista hyv\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Minun kohdallani kyse ainakin oli puhtaasta elitismist\u00e4, t\u00e4r\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Juha Berglund.<\/p>\n

Berglund soveltuu v\u00e4h\u00e4n huonosti keskiluokan mannekiiniksi, mutta h\u00e4nen pitk\u00e4 ja syv\u00e4 uransa suomalaisen viinikulttuurin veturina alkoi samalla tavoin nollasta kuin suurimman osan aikalaisista.<\/p>\n

\u2013 35 vuotta sitten viiniin suhtauduttiin pelonsekaisella kunnioituksella, Berglund muistelee.<\/p>\n

\"Espoo
Eilisp\u00e4iv\u00e4n Alkoa: vankilan kanttiinia muistuttava ilmapiiri, jota robottimainen, kyr\u00e4ilev\u00e4 palvelu vain korosti. Kuva on Espoosta vuodelta 1971 \u2013 itsepalvelumyym\u00e4l\u00e4 lienee edustanut kehityksen kuuminta k\u00e4rke\u00e4. Kuva Alkon arkistosta.<\/figcaption><\/figure>\n

Viel\u00e4 1980-luvulla, ennen itsepalvelumyym\u00e4l\u00f6iden yleistymist\u00e4 pelkk\u00e4 Alkossa asioiminen saattoi olla kafkamaisen traumatisoiva kokemus. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessaan Berglund muistelee miten hankalaa oli uskottavasti tilata palveluhenkil\u00f6lt\u00e4 yksi \u2018v\u00e4\u00e4n pl\u00e4\u00e4nk d\u00f6 tur\u00e4\u00e4n<\/i>\u2019 eli Vin blanc de Touraine. Helpompi olisi ollut tilata kossua tai ruskaa, mutta Berglund puri hammasta. Kostoksi h\u00e4n otti viinisnobismin siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tosissaan, ett\u00e4 opiskeli aiheesta kaiken mit\u00e4 vain l\u00f6ytyi, omien kaupallisten opintojensa ohella.<\/p>\n

\u2013\u00a0Hugh Johnson, Jancis Robinson\u2026 Berglund luettelee\u00a0kirjoittajia, joiden teokset ovat edelleen viinikirjallisuuden kulmakivi\u00e4. Syvemm\u00e4t syyt\u00a0etsiyty\u00e4\u00a0edemm\u00e4s viinin maailmaan lienev\u00e4t samat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuin Berglundin \u00a0nuoruudessa.\u00a0\u2013\u00a0Viini\u00a0luo uteliaisuutta, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ruokahalun, se saa kielen kannat aukeamaan ja toimii sosiaalisena katalysaattorina, h\u00e4n tuumii.<\/p>\n

\"Juha
Juha Berglund on kirjaimellisesti kainaloitaan my\u00f6ten viiniss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemyksellinen ja riskej\u00e4 pelk\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n viinikulttuurin voimanpes\u00e4 on ottanut monia muotoja: tuottaja, lehdenkustantaja, viinikauppias\u2026 Berglundiin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 jokaisessa kiinnostavassa viiniin liittyv\u00e4ss\u00e4 Suomen l\u00e4hihistorian k\u00e4\u00e4nteess\u00e4, ilman ainuttakaan poikkeusta. Kuva Viini-lehden arkistosta.<\/figcaption><\/figure>\n

Mutta Berglund ei j\u00e4\u00e4nyt kirjojensa p\u00f6lyihin makaamaan. 90-luvun alussa h\u00e4n oli\u00a0jo pist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 lukemaansa\u00a0k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n Bordeaux\u2019sta hankkimallaan viinitilalla Ch\u00e2teau Carsinilla.<\/p>\n

\"hrm4320_854\"
Hauskanpitoa ilman viini\u00e4 keh\u00e4 kolmosen ulkopuolella. Kuva Kiteen kantakievarista, hotelli-ja ravintolamuseon arkisto.<\/figcaption><\/figure>\n

Muu Suomi laahusti aika hitaasti per\u00e4ss\u00e4: kahdeksankymment\u00e4luvulla tuskin kukaan keh\u00e4 kolmosen ulkopuolella olisi uskonut ett\u00e4 hauskaa voi pit\u00e4\u00e4 muutoin kuin oluen tai ter\u00e4vien tahdissa.<\/p>\n

Yhdeks\u00e4nkymment\u00e4luvulla viinikulttuurin veturiksi ilmaantui citykulttuuri. Senaikaiset nuoret aikuiset tarttuivat ahnaasti uusiin, urbaanimpiin ja eurooppalaisempiin k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja kuluttamisen muotoihin \u2013 vaihtoehdoksi kotimaisen maalaisv\u00e4est\u00f6n ja ty\u00f6v\u00e4en sitke\u00e4n ankeuttavalle perim\u00e4lle. Viini ilmi\u00f6n\u00e4 murtautui kulttuurin valtavirtaan voimakkaiden medioiden kuten City-lehden ja iltap\u00e4iv\u00e4lehdist\u00f6n kautta.<\/p>\n

Viinien lipittely oli tavallaan\u00a0entist\u00e4\u00a0elitistisemp\u00e4\u00e4, mutta nyt my\u00f6s yh\u00e4 useammalle.<\/p>\n

City-lehti synnytti noihin aikoihin mm. Suomen ensimm\u00e4isen nykyisen tapaisen viinikriitikon kun kulttuuridynamo Eeropekka Rislakki pyysi rock-toimittajana kunnostautunutta Mikko Montosta ruoka- ja viiniarvostelijaksi.<\/p>\n

\u2013 Oli kokonaan uutta ett\u00e4 ravintoloita ja viinej\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 arvosteltiin julkisesti. Minua ennen oli oikeastaan vain Uuden Suomen\u00a0Joffe Borgstr\u00f6m, muistelee Montonen.<\/p>\n

\"mikko
Mikko Montonen oli \u00e4lyk\u00e4s ja tarkka-aistinen viinin arvioija, joka raivasi\u00a0m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti tien kirjoittajasukupolvensa eturiviin. Montonen kuoli\u00a0viime kes\u00e4kuussa pitk\u00e4n sairauden murtamana. Oheinen kuva on juttutuokiostamme toukokuulta, ja luultavasti viimeisi\u00e4 kuvia kriitikosta, jota monet j\u00e4iv\u00e4t kaipaamaan.<\/figcaption><\/figure>\n

Cityss\u00e4 viinej\u00e4 arvioitiin aluksi joukolla, mutta Montonen havaitsi nopeasti, ett\u00e4 oli syntynyt kukkula, jolla ei ollut kuningasta. H\u00e4n istahti kernaasti tyhj\u00e4lle valtaistuimelle, eik\u00e4 toki kiell\u00e4 asemansa elitistist\u00e4 luonnetta. \u2013\u00a0Kuvailisin sit\u00e4 valistuneeksi itsevaltiudeksi, Montonen sanoo, ehk\u00e4 vain osaksi ironisoiden. Viinikirjoittamisen alalla Montosesta tuli samanlainen nollasta sataan -ilmi\u00f6 kuin Berglundista viinintuottajana. H\u00e4n kirjoitti mm. ensimm\u00e4isen isomman arviointikoosteen Alkossa saatavilla olevista viineist\u00e4, nimelt\u00e4\u00e4n \u2018100 viini\u00e4\u2019 \u2013 samaa perinnett\u00e4 jatkavat Juha Berglund ja Antti Rinta-Huumo Viinist\u00e4 viiniin -kirjoillaan, jossa esitell\u00e4\u00e4n jo yli\u00a01500 Alkon\u00a0viini\u00e4.<\/p>\n

Mutta tekik\u00f6 kaikki t\u00e4m\u00e4 viinikulttuurista demokraattisempaa?<\/p>\n

\u2013 Jos ei demokraattisempaa niin ainakin kasuaalisempaa, muotoilee Montonen.<\/p>\n

Montosen 30 vuoden perspektiivi kattaa suomalaisen viinikulttuurin er\u00e4\u00e4nlaisen murrosi\u00e4n, sen vauhdikkaan ja hieman kontrolloimattoman kasvun astetta aikuisempaan vaiheeseen. Yksi lapsellinen piirre Montosta viel\u00e4 kismitt\u00e4\u00e4, ja se on Alko.<\/p>\n

Alkon monopolin s\u00e4ilyminen on pienoinen pettymys.<\/strong><\/p>\n

\u2013 Mikko Montonen<\/em><\/p><\/blockquote>\n

On tietysti my\u00f6s pienoinen paradoksi, ett\u00e4 luultavasti eniten viinikulttuuria on viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana demokratisoinut juuri Alko. Itse asiassa yhti\u00f6 on markkinoinnissaan suosinut viinej\u00e4 v\u00e4kevien kustannuksella jo yli puoli vuosisataa.<\/p>\n

\u2013 Erityisen demokratisoivaa on ollut v\u00e4rikoodiin perustuva viinien makutyypitys, arvioi Taina Vilkuna, Alkon tuoteviestint\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6.<\/p>\n

\"taina
Alkon tuoteviestint\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Taina Vilkuna on mukana vastaamassa monopolin henkil\u00f6kunnan kouluttamisesta, hoitaa lehdist\u00f6kontakteja sek\u00e4 osallistuu ostettavien tuotteiden arviointiin. Ty\u00f6taakka kuulostaa melkoiselta, mutta Vilkuna on siihen harvinaisen p\u00e4tev\u00e4: h\u00e4n on yksi Suomen vain kolmesta Master of Winesta \u2013 mik\u00e4 ei sivumennen sanoen ole v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen saavutus, sill\u00e4 Master of Wineja on koko maailmassa vain 354, esimerkiksi Italiassa ei ainuttakaan. Vilkuna on aloittanut uransa Alkossa tiskimyyj\u00e4n kes\u00e4lomittajana.<\/figcaption><\/figure>\n

Runsaat nelj\u00e4 vuotta k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut luokitus vaati usean vuoden ty\u00f6n, ja se on tiett\u00e4v\u00e4sti ainoa vastaava makutyypitys, joka perustuu aistinvaraisen arvioinnin lis\u00e4ksi kemiallisiin raja-arvoihin. Iso satsaus, siis, jonka p\u00e4\u00e4asiallisen hy\u00f6dyn pit\u00e4isi koitua viinist\u00e4 nauttivalle muttei sit\u00e4 syv\u00e4llisesti harrastavalle kansanosalle. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00a0kattaa valtaosan, varmasti 90 prosenttia tai enemm\u00e4n, Alkon viini\u00e4 ostavista\u00a0asiakkaista.<\/p>\n

\"Alkon
Alkon markkinointi on 50-luvulta l\u00e4htien hilannut\u00a0juomakulttuurin painopistett\u00e4 viinasta viiniin. Kuvan julisteen suunnitellut Tapani Aartomaa oli aikansa johtavia graafikoita.<\/figcaption><\/figure>\n

\u2013 Makutyypin ja v\u00e4rikoodin avulla tyypillisin asiakkaamme, sanotaan vaikkapa kiireinen ruokaviinin etsij\u00e4, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 helposti lempityylins\u00e4, Vilkuna perustelee. \u2013\u00a0Lis\u00e4ksi systeemi madaltaa kynnyst\u00e4 kokeilla uutta, laajentaa kokemustaan ja siirty\u00e4 pikku hiljaa kohti parempia viinej\u00e4.<\/p>\n

Ja ihmiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pit\u00e4v\u00e4n systeemist\u00e4.<\/p>\n

Monopoli on viime aikoina ollut suosittu maalitaulu kun \u00e4\u00e4nek\u00e4s joukko holhouskulttuuriin turhautuneita kansalaisia on vaatinut alkoholilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vapauttamista. Mutta yli 70 prosenttia suomalaisista ilmoittaa yh\u00e4 kysytt\u00e4ess\u00e4 olevansa sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Alkon monopoli on paras tapa hoitaa alkoholin myynti Suomessa. Alkoa palkitaan my\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti parhaasta v\u00e4hitt\u00e4iskaupan asiakaskokemuksesta, ja yhti\u00f6 on valittu muutamaan otteeseen\u00a0my\u00f6s Suomen parhaaksi ty\u00f6nantajaksi.<\/p>\n

\"susanna
T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Alkoa: viihtyis\u00e4t tilat ja ihmisenkasvoista palvelua. Ketjun lippulaivamyym\u00e4l\u00e4 Helsingiss\u00e4 on jo niin miellytt\u00e4v\u00e4 ostospaikka, ett\u00e4 se on takuulla rikos\u00a0kansanterveytt\u00e4 vastaan. Kuvan asiakaspalvelija Susanna Valkfors on vapaa-ajallaan mm. laulaja ja lauluntekij\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Eli suomalainen viinikulttuuri on tuskin\u00a0kasvamassa\u00a0eroon\u00a0Alkon karhunhalauksesta aivan l\u00e4hiaikoina.<\/p>\n

\u2013 Uskon ett\u00e4 ihmisten harrastuneisuus jatkaa syvenemist\u00e4, arvioi Vilkuna, \u2013 ja sama prosessi levi\u00e4\u00e4 pikku hiljaa keh\u00e4 kolmosen sis\u00e4puolelta syvemm\u00e4lle Suomeen.<\/p>\n

\n

Viinikulttuuri numeroiden valossa<\/b><\/p>\n

\u2013 Suomalaisten viininkulutus on satakertaistunut 50 vuodessa,\u00a0 muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Pia M\u00e4kel\u00e4.<\/p>\n

\"Pia
Pia M\u00e4kel\u00e4 on THL:n erikoistutkija ja maan johtava auktoriteetti siin\u00e4 miten suomalaiset juovat ja miten se vaikuttaa kansanterveyteen. H\u00e4n pys\u00e4htyy vastaamaan kysymyksiini matkallaan eduskuntaan puhumaan perussuomalaisten eduskuntaryhm\u00e4lle samaisesta aiheesta.<\/figcaption><\/figure>\n

Tuo puolivuosisata on siis ne samat pari sukupolvea jotka suomalainen viinikulttuuri on vanha. M\u00e4kel\u00e4 ei ole harrastuneisuuden lis\u00e4yksest\u00e4\u00a0yksiselitteisen innostunut. \u2013\u00a0Viininkulutus on tuonut juomiseen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyytt\u00e4, joka n\u00e4kyy maksakirroosien voimakkaana lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4, h\u00e4n tuskailee. Viinin ja muunkin alkoholin kulutus on demokratisoitunut erityisesti naisten ja i\u00e4kk\u00e4iden keskuuteen. \u2013\u00a0K\u00e4rjist\u00e4en voi sanoa, ett\u00e4 olemme saaneet suomalaistyyppisten, rajuun kertajuomiseen liittyvien haittojen rinnalle my\u00f6s ranskalaistyyppiset, suureen vuosikulutukseen liittyv\u00e4t haitat, kiteytt\u00e4\u00e4 M\u00e4kel\u00e4.<\/p>\n

Tuoreessa WHO:n raportissa todetaan niinik\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vaikka kokonaiskulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, erityisesti miesten runsas kertajuopottelu on yleisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vaikka Tanska ja Ruotsi joutuivat Suomen tavoin\u00a0vapauttamaan alkoholin maahantuonnin, nousivat alkoholin kokonaiskulutus ja siihen liittyv\u00e4t haitat, kuten juuri maksakirroosikuolemat, plus muu alkoholiin liittyv\u00e4 kuolleisuus, rikollisuus ja hoitotarve WHO:n raportin mukaan merkitt\u00e4v\u00e4sti vain Suomessa.<\/p>\n

Vaikka suomalaiset mielell\u00e4\u00e4n kertovat juovansa viini\u00e4 ruuan kanssa (esim. Altian tuottama tuore kysely), juomatapatutkimuksen mukaan alle puolet viinist\u00e4 juodaan aterialla, ja vain 10% suomalaisista juo viini\u00e4 ruuan kanssa viikoittain.<\/p>\n

Numeroiden valossa viinikulttuuri kalskahtaa siis selv\u00e4sti keskenkasvuiselta.<\/p>\n<\/div>\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viini\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n\u00e4 osana kansallista kulttuuriamme \u2013 on koko tukku suomalaisia viinintekij\u00f6it\u00e4, maailmalla menestyvi\u00e4 sommelierej\u00e4, on Euroopan eturivin arvoviiniasiantuntijoita ja netti on pullollaan t\u00e4llaisia viiniblogeja.<\/p>\n

Milt\u00e4 suomalainen viinikulttuuri n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juuri nyt?<\/p>\n

Berglundin mukaan viinikulttuuri on muuttunut positiivisella tavalla arkisemmaksi. \u2013 Viini on osa eurooppalaista kulttuuria ja sivistyst\u00e4, h\u00e4n muistuttaa. \u2013 Nyt kun olemme parikymment\u00e4 vuotta olleet osa Eurooppaa, on vain luontevaa ett\u00e4 viinist\u00e4 tulee osa meid\u00e4nkin ruokakulttuuriamme.<\/p>\n

Maailmassa on tapahtunut viinin vallankumous, <\/strong>
\neik\u00e4 Suomi ole siit\u00e4 irrallaan.<\/strong><\/p>\n

\u2013 Juha Berglund<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Viinikulttuurimme\u00a0kaksi peruspilaria, dokausjuominen ja elitismi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t silti edelleen voivan hyvin, tosin\u00a0avoimessa ja kehittyv\u00e4ss\u00e4 tilassa. Dokaamisen rinnalle on ilmestynyt rauhallisempaa\u00a0tissuttelua, ja elitismi on levinnyt niin laajaksi, ettei sill\u00e4 aina\u00a0en\u00e4\u00e4\u00a0erotu \u2013 ja viinikulttuurista on nautittu vasta kaksi sukupolvea. Ehk\u00e4 seuraavat pari n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mihin suuntaan\u00a0viisarit asettuvat.<\/p>\n

 <\/p>\n

\n

Mannermaiset juomatavat: sivistyneen dokauksen salat<\/b><\/p>\n

Kuvataiteilija Kimmo Pasanen on asunut Pariisissa nelj\u00e4tt\u00e4kymment\u00e4 vuotta ja on voinut seurata suomalaisen ja ranskalaisen juomakulttuurin eroja aitiopaikoilta.<\/p>\n

\u2013 Viinin osalta olennainen ero on se, ett\u00e4 Ranskassa viini on osa ruokaa, niin kuin vaikkapa suola, kuvailee Pasanen. \u2013 Eik\u00e4 kukaan kai suolaa sellaisenaan nauti. Jos viini\u00e4 tarjotaan tai juodaan aterian ulkopuolella, sen seuraksi ilmestyy poikkeuksetta jotain sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"alcool\"
Ranskalaisilla on omat ongelmansa viinan ja alkoholismin kanssa, kuten oheisesta opetusjulisteesta (’Viina, tuo vihollisemme’) voi aavistella. Julisteen vasemman alanurkan viini\u00e4 nauttinut koe-el\u00e4in kokee lyhyk\u00e4isen p\u00e4ihtymyksen huuman, joka katoaa\u00a0nopeasti j\u00e4lki\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Sen sijaan oikean alanurkan koe-el\u00e4in, jolle on annettu viinaa, saa ensin kaatumatautikohtauksen ja heti\u00a0sen j\u00e4lkeen kuolee.<\/figcaption><\/figure>\n

\u2013 Dokaamiseen ranskalaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t v\u00e4kev\u00e4mpi\u00e4 alkoholeja, jatkaa Pasanen, \u2013 mutta nekin usein nivoutuvat aterian jatkeeksi kuten kahvi ja trou normand<\/i> [\u2018normandialainen reik\u00e4\u2019, eli digestiiviksi annosteltu calvados].<\/p>\n

Olennaista on ett\u00e4\u00a0ateriointi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n sosiaalisena vuorovaikutuksena: sek\u00e4 sy\u00f6misen ett\u00e4 mahdollisen dokaamisen aikana on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 vire\u00e4 mieli\u00a0ja vetre\u00e4t kielenkannat.<\/p>\n

\u2013\u00a0Ranskassa sy\u00f6d\u00e4\u00e4n ja juodaan samoina ruoka-aikoina ja yhdess\u00e4, kiittelee Pasanen. \u2013 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei tule kysymykseenk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 itse kukin aloittaisi omien p\u00f6per\u00f6ittens\u00e4 sy\u00f6misen omia aikojaan \u201dmulla oli n\u00e4lk\u00e4\u201d -periaatteella, joka on yleinen tapa Suomessa.<\/p>\n

\"pasanen_pretkel\"
Ei juomaa ilman ruokaa \u2013 Kimmo Pasanen ja Christine Pretkel nauttivat ostereiden seuraksi Sancerren Domaine de la Perri\u00e8re\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Humaltumista v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n nautiskelemalla tarpeen mukaan vett\u00e4 niin ett\u00e4 tilanne pysyy hallinnassa.<\/p>\n

\u2013 Mukavan aterian j\u00e4ljilt\u00e4 kaikki ovat tietysti pieness\u00e4 siev\u00e4ss\u00e4, mutta kukaan ei ole kunnon pierussa, tiivist\u00e4\u00e4 Pasanen.\u00a0 \u2013 Jokaisen odotetaan tuntevan omat rajansa; jos k\u00e4yt\u00f6s vaikuttaa humalaiselta, sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n monumentaalisena munauksena.<\/p>\n<\/div>\n

J\u00e4lkikirjoitus<\/b><\/p>\n

Kaiken edell\u00e4sanotun\u00a0taustaa vasten lienee\u00a0ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kun er\u00e4\u00e4n\u00e4 kev\u00e4ttalven p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tarvon Hyvink\u00e4\u00e4n lumisessa keskustassa etsim\u00e4ss\u00e4 paikallisen viinikerhon kokousta, mieless\u00e4ni orastaa sinnik\u00e4s toivon kajastus suomalaisen viinikulttuurin puolesta.<\/p>\n

Ujo toivo kokee tosin\u00a0tilap\u00e4isen kolauksen kun astun ensin v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ovesta ja t\u00f6rm\u00e4\u00e4n ravintolan portaissa ihmisiin, jotka ovat pahan kerran pierussa, vaikka kello on h\u00e4din tuskin ohi lounasajan. On tosin lauantai.<\/p>\n

Kun l\u00f6yd\u00e4n viinikerhon, tunnelma on sen sijaan harras ja hillitty. Kokousta vet\u00e4\u00e4 kokenut viiniammattilainen Jari Koiksniemi, ja Samuli Pasanen valmistautuu esittelem\u00e4\u00e4n Three Barrel -projektinsa tuotteita. Ei siis mit\u00e4\u00e4n ensikertalaisia.<\/p>\n

\"Jari
Hyvink\u00e4\u00e4n viiniseuraa vet\u00e4v\u00e4 Jari Koiksniemi on pitk\u00e4n linjan amattilainen viinin ruohonjuuritasolla. H\u00e4n on my\u00f6s mm. Berglundin Ch\u00e2teau Carsinin kokenut sadonkorjuujuhta ja kellariorja.<\/figcaption><\/figure>\n

Utelen muutamilta osallistujilta mit\u00e4 kautta he ovat paikalle ajautuneet. Vastauksista v\u00e4littyy aito kiinnostus ja n\u00f6yr\u00e4 harrastus. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei elvistell\u00e4. Koiksniemi on t\u00e4ydellinen is\u00e4nt\u00e4, ja Pasanen vet\u00e4\u00e4 stand-uppiaan mukaansatempaavan rennosti. Laseissa on n\u00e4ytteit\u00e4 mm. tasokkaasta\u00a0pinot noirista ja muodikkaasta oranssista\u00a0viinist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on sit\u00e4 viinikulttuurin ruohonjuuritason orgaanista elinvoimaa, jota Berglund suitsutti. T\u00e4m\u00e4 on sit\u00e4 viiniharrastuneisuuden vankkaa kasvua, jota Vilkuna kiitteli.<\/p>\n

Eik\u00f6 olekin?<\/p>\n

Kysymykseni on paitsi \u00e4\u00e4net\u00f6n my\u00f6s\u00a0retorinen, mutta kun Koiksniemi tiedustelee kohteliaasti er\u00e4\u00e4lt\u00e4 pariskunnalta miten he ovat t\u00e4h\u00e4n asti maistelutilaisuudessa viihtyneet, tajuan saavani jonkinlaisen vastauksen.<\/p>\n

\u2013 Hyvin hyvin, kiittelee mies. \u2013 Kaikki on menny alas mik\u00e4 on annettu, h\u00e4n virkkoo ja mittailee naisseuralaistaan muikeasti. \u2013 Eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tullu yl\u00f6s.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomenkielisen keskiluokan viinikulttuuri on vain muutaman sukupolven syvyinen. Millaista se on ollut, ja minne se on menossa?<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":721,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[35],"tags":[],"class_list":["post-713","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-viinikulttuuri"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/713"}],"collection":[{"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=713"}],"version-history":[{"count":59,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/713\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1370,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/713\/revisions\/1370"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/721"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=713"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=713"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=713"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}