{"id":635,"date":"2016-05-26T10:13:21","date_gmt":"2016-05-26T10:13:21","guid":{"rendered":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/?p=635"},"modified":"2016-05-26T13:37:17","modified_gmt":"2016-05-26T13:37:17","slug":"taman-paivan-portugalia-quinta-do-pinto","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/?p=635","title":{"rendered":"T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Portugalia:<\/b> Quinta do Pinto<\/i>"},"content":{"rendered":"

Parempien portugalilaisviinien poikkeuksellinen hintalaatusuhde perustuu yh\u00e4 harvinaisemmiksi k\u00e4yviin aineksiin: intohimoon, aitouteen ja sitoutumiseen.<\/b><\/p>\n

Intohimosta puhuminen voi kuulostaa imel\u00e4lt\u00e4, mutta jollain tavoin on pystytt\u00e4v\u00e4 erottamaan ne viinintuottajat, jotka paneutuvat viljelyyn ja viinintekemiseen aidolla hartaudella niist\u00e4, jotka ensiksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 viivan alle ja tekev\u00e4t muut ratkaisut sen vaatimassa j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n

Ana Cardoso Pinto<\/b> tuntuu kuuluvan edell\u00e4mainittuihin.<\/p>\n

Lissabonista pohjoiseen\u00a0sijaitseva Quinta do Pinto on ensinn\u00e4kin perheyritys, mik\u00e4 on tietysti omiaan luomaan toimintakulttuurin, jossa tunteetkin saavat tilaa luovalle ilmaisulle. Lis\u00e4ksi tilan perustajaa, Anan is\u00e4\u00e4 Ant\u00f3niota, tuntuu ajavan positiivinen pakkomielle.<\/p>\n

\u2013 Is\u00e4lt\u00e4 kului 12 vuotta saada t\u00e4m\u00e4 tila haltuunsa, paljastaa Ana.<\/p>\n

\"maisema2\"
Quinta do Pinto sijaitsee keskell\u00e4 kauniisti kumpuilevaa maalaismaisemaa vajaan tunnin ajomatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Lissabonista pohjoiseen. Tilan p\u00e4\u00e4rakennus (kuvassa keskell\u00e4) on 1600-luvulta.<\/figcaption><\/figure>\n

Vaivann\u00e4k\u00f6 kannatti. Kuvankaunis tila on kuulu terroir<\/i>istaan, ja sen tuottamista ryp\u00e4leist\u00e4 on historiallisesti maksettu ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 seutua korkeampi hinta. Meren vaikutus tuntuu kukkulaista maisemaa pyyhkiv\u00e4n\u00e4 lempe\u00e4n\u00e4 mutta itsepintaisena tuulenvireen\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Pitk\u00e4 kasvukausi tuottaa hyv\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymispotentiaalia, sanoo Ana.<\/p>\n

Quinta do Pinton valkoviinit kuuluvat tunnustetusti maan parhaimmistoon, mutta eiv\u00e4t punaviinitkaan juuri j\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeen. Huippuvalkoviinit tehd\u00e4\u00e4n Rh\u00f4ne-lajikkeista, mutta paletti on maan tapaan kiinnostavan kirjava. Tilalla viljell\u00e4\u00e4n mm. harvinaiseksi k\u00e4ynytt\u00e4 mutta kiinnostavaa paikallislajiketta tinta miudaa. V\u00e4lill\u00e4 on julkaistu jopa 100% tinta miuda -viini\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Se tosin onnistuu vain kerran kymmeness\u00e4 vuodessa, tarkentaa Ana.<\/p>\n

\"tankki\"
Yksi perheyhti\u00f6n eduista on jatkuvuus. Anan is\u00e4 Ant\u00f3nio on kaukaa viisaasti omistanut tilan kellarin betonitankkeja lapsenlapsilleen.<\/figcaption><\/figure>\n

Tilan kellareiden perinteisiss\u00e4 betonitankeissa kypsyy yksi lupaava vuosikerta miudaa, josta Ana maistattaa n\u00e4ytett\u00e4. Tyylik\u00e4s ja energinen viini on pullollaan potentiaalia, joka muistuttaa laajemminkin siit\u00e4, mihin Portugali pystyy. Maassa on yli kaksisataa alkuper\u00e4islajiketta ja loputon valikoima kasvuolosuhteita \u2013 kun ne l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t toisensa aukeaa kokonaan uusia ovia Euroopan klassisiin viinityyleihin tottuneelle. D\u00e3on graniitin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvanut touriga nacional tai Bairradassa huippuunsa hiottu baga-ryp\u00e4le ovat samanlaisia innostavia esimerkkej\u00e4.<\/p>\n

\"kellari\"
Kellarik\u00e4ynti paljastaa Anan suhteen perheen elinkeinoon tunteelliseksi ja filosofiseksikin. \u2013 Viini tuo ihmiset yhteisen p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen, h\u00e4n muistuttaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Quinta do Pinton kohdalla ryp\u00e4leiden ja terroirin lemmensuhde on saanut muotoutua useamman vuosisadan mittaan. Kellarissa huomaa my\u00f6s, ett\u00e4 vaikka Anan ty\u00f6sarkana ovat perheyhti\u00f6n vientiponnistukset, h\u00e4nen suonissaan virtaa useamman viinintekij\u00e4sukupolven veri, jo h\u00e4nen isoisoiso\u00e4itins\u00e4 oli palkittu viinintekij\u00e4. Ana ei sit\u00e4 erityisesti korosta, mutta h\u00e4nen puheestaan ja asenteestaan sen huomaa: suhde tankeissa kasvaviin viininalkuihin on henkil\u00f6kohtainen ja tunteellinen \u2013 sek\u00e4 vaativa ett\u00e4 rakastava. Kuten sanottu, tunteista puhuminen ei t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ole romantisoitua markkinointih\u00f6lynp\u00f6ly\u00e4, vaan se kuvailee tietynlaista toimintakulttuuria, jonka seurauksena on tietynlaisia viljelyn ja viininteon ratkaisuja, pakkausta, hinnoittelua jne. \u2013 tietynlaista viini\u00e4.<\/p>\n

Millaista?<\/p>\n

Ana maistattaa yhti\u00f6n valmiita tuotteita tilan viihtyis\u00e4n vanhan p\u00e4\u00e4rakennuksen kuistilla. Talon nk. entry level<\/i> -tuotesarja on nimelt\u00e4\u00e4n Lasso. Portugalissa sen hintataso kaupassa j\u00e4isi alle 7 euron, Suomessa luultavasti jonkin verran yli kympin tuntumaan. Punaviini on raikkaan hedelm\u00e4inen ja v\u00e4h\u00e4n yrttinenkin, siin\u00e4 on pirte\u00e4t hapot ja hyv\u00e4t puhtaat tanniinit. Valkoviini on niinik\u00e4\u00e4n raikkaan hedelm\u00e4inen, mineraalinenkin. Molemmat on tehty alkuper\u00e4isryp\u00e4leist\u00e4, ja ne ovat hyvin\u00a0persoonallisia, puhtaita ja tasapainoisia ruokaviinej\u00e4, joissa on paljon\u00a0alueelleen tyypillist\u00e4. Sellaisista saa meill\u00e4 yleens\u00e4 pulittaa l\u00e4hemm\u00e4ksi kahtakymppi\u00e4.<\/p>\n

\"patio\"
P\u00e4\u00e4rakennuksen kuistia koristavat kauniit perinteiset azulejos-kaakelit. Anan tunnelmallista maistatustilaisuutta s\u00e4est\u00e4\u00e4 l\u00e4heiselt\u00e4 Atlantilta kurottava lempe\u00e4 tuulenvire.<\/figcaption><\/figure>\n

\u2013 Mutta todellisuudessa t\u00e4m\u00e4 ei olekaan mik\u00e4\u00e4n entry level<\/i> -viini, Ana muistuttaa. \u2013 Paitsi hinnaltaan.<\/p>\n

Tilan vakavammat tuotteet ovat jo hienoja terroir<\/i>-viinej\u00e4, joiden seuraksi helposti alkaa kuvitella ruokia, joita ei itse osaa valmistaa.<\/p>\n

Kontrasti odotuksiin n\u00e4hden on aika dramaattinen. Kun Alkon valikoimapolitiikka noudattelee ostok\u00e4ytt\u00e4ytymisen alinta yhteist\u00e4 nimitt\u00e4j\u00e4\u00e4, on portugalilaisviinienkin kokoelma asettunut \u2018suomalaisen maun\u2019 mukaisiin raskaisiin, usein halvalla tammituksella typer\u00e4sti pilattuihin keskinkertaisuuksiin.<\/p>\n

Viini tuo ihmiset yhteisen p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen.<\/strong><\/p>\n

\u2013 Ana Cardoso Pinto<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Se tuntuu tosi raskaalta menetykselt\u00e4, sill\u00e4 Portugali on oikea aarre viinimaaksi. Siit\u00e4 Quinta do Pinto on loistava, mutta ei toki ainoa esimerkki; esimerkiksi Luis Paton ja Alvaro Castron viinit ovat jo kauan sitten ylitt\u00e4neet kansainv\u00e4lisen uutiskynnyksen, ja monet asiantuntijat odottelevat maalta laajempaakin l\u00e4pimurtoa eurooppalaiseen valtavirtaan. Ja houkutusta lis\u00e4\u00e4 tietenkin se verrattain matala hintataso. Arvioidaan, ett\u00e4 portugalilaisen viinilitran keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hinta on yh\u00e4 alle puolet Ranskan luvusta*.<\/p>\n

Mutta Quinta do Pinton viinien loistavan hintalaatusuhteen salaisuus liittyy muuhunkin kuin geopolitiikkaan.<\/p>\n

\u2013 Is\u00e4 nyt vain haluaa tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 halvalla, huokaa Ana.<\/p>\n

quintadopinto.pt<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

* L\u00e4hde: Berglund, Rinta-Huumo: Viinist\u00e4 viiniin 2014<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Parempien portugalilaisviinien poikkeuksellinen hintalaatusuhde perustuu yh\u00e4 harvinaisemmiksi k\u00e4yviin aineksiin: intohimoon, aitouteen ja sitoutumiseen.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":636,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[32,8],"tags":[],"class_list":["post-635","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-portugali","category-viinintuottaja"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/635"}],"collection":[{"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=635"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/635\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":647,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/635\/revisions\/647"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/636"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=635"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=635"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/viininjuurilla.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=635"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}