Preparaatti 500<\/b><\/span><\/p>\n Otetaan lehm\u00e4n sarvi ja laitetaan se t\u00e4yteen lehm\u00e4n kakkaa. Haudataan kakkasarvi puutarhaan syksyll\u00e4 Mikkelinp\u00e4iv\u00e4n tienoilla, kun Kuu on Neitsyen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4. Odotetaan kuutisen kuukautta. Kaivetaan sarvi yl\u00f6s kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasauksen j\u00e4lkeen kun Kuu on taas Neitsyessa ja Merkurius Oinaassa. Otetaan sarvesta kakka, joka on muuttunut kompostiksi, ja sekoitetaan se veteen suhteessa yksi teelusikallinen 250 litraan vett\u00e4. Dynamisoidaan liuos sekoittamalla sit\u00e4 tarkoin m\u00e4\u00e4r\u00e4tyin liikkein aluksi my\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, ja sitten vastap\u00e4iv\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 kaaos ja j\u00e4rjestys vuorottelevat. Lopuksi sumutetaan liuos viinitarhaan ja odotellaan ett\u00e4 tulee parempaa viini\u00e4. Noin.<\/span><\/p>\n Sarvilantapreparaatti 500, jonka resepti\u00e4 mieless\u00e4ni kertaan, on yksi biodynaamisen viljelyn perusaineksista. Toinen keskeinen v\u00e4line on 501, kvartsijauhepreparaatti, joka niinik\u00e4\u00e4n makaa puoli vuotta maan povessa sarveen pakattuna ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kosmista energiaa, ennen kuin se sumutetaan olemattomiin laimennettuna viinitarhaan tai kompostin p\u00e4\u00e4lle. Muita preparaatteja valmistetaan kukista, nokkosista ja yrteist\u00e4, jotka kuivataan tai fermentoidaan lehm\u00e4n mahassa, virtsarakossa tai kallossa. Olen p\u00e4nt\u00e4nnyt preparaatteja biodynamiikkakirjasta, joka viinintuottaja Michel Chapoutier on l\u00e4hetytt\u00e4nyt minulle luettavaksi. Kirjan kirjoittanut Fran\u00e7ois Bouchet on Ranskan tunnetuimpia biodynamiikkaguruja yhdess\u00e4 Nicolas Jolyn kanssa, ja Chapoutierinkin oppi-is\u00e4.<\/span><\/p>\n Nyt olen isolla vaivalla saanut lyhyen audienssin Chapoutierilta itselt\u00e4\u00e4n. Mies on yksi pohjois-Rh\u00f4nen tarmonpesist\u00e4 ja alueen kuuluvimpia biodynaamisen viljelyn puolestapuhujia.<\/span><\/p>\n Salatieteen… no, salat<\/b><\/span><\/p>\n Osallistumme kuvaajan kanssa nelj\u00e4n ruoka- ja juomalajin arkilounaalle Chapoutierin konttorin kanttiinissa historiallisen Tain-l’Hermitagen keskustassa. Paikalla on koko konttorin v\u00e4ki sek\u00e4 Chapoutierin kaveri Marc Arbogast, steinerilainen viininviljelij\u00e4 Alsacesta. Karismaattinen Arbogast, joka sattumoisin on my\u00f6s Suomen kunniakonsuli, hauskuuttaa seuruetta niin ettei haastattelusta tahdo tulla yhtik\u00e4s mit\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n Lounaan j\u00e4lkeen Michel Chapoutierilla onkin jo kiire. H\u00e4n ehtii kuitenkin tutustuttaa meid\u00e4t valtavaan aboriginaalitaiteen kokoelmaansa. Pitk\u00e4n ja ripe\u00e4n kierroksen p\u00e4\u00e4tteeksi pys\u00e4hdymme h\u00e4nen ty\u00f6huoneeseensa, jota koristaa kokoelma harvinaisia alkuper\u00e4iskansojen kulttiesineit\u00e4. Yrit\u00e4n ep\u00e4toivoisesti pureutua preparaattikysymyksiini, vaikka se tuntuu t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa jo v\u00e4h\u00e4n moukkamaiseltakin. Tivaan muun muassa logiikkaa biodynaamisessa viljelyss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vien homeopaattisten laimennussuhteiden takana. \u201dKuulkaas nyt,\u201d h\u00e4n pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 intt\u00e4miseni lempe\u00e4sti mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti, \u201dei t\u00e4ll\u00e4 tasolla ole en\u00e4\u00e4 kysymys materiasta, vaan viestist\u00e4.\u201d Keskustelu karkaa peruuttamattomasti filosofisiin sf\u00e4\u00e4reihin. Chapoutier pahoittelee rationalismin ylivaltaa, aivopuoliskojen luonnotonta ep\u00e4suhtaisuutta nyky\u00e4\u00e4n. H\u00e4n harmittelee, ett\u00e4 kysymykset on tapettu. Avoin kysymys on kuin vapaa ioni. Taikausko on aina otettava vakavasti. H\u00e4n puhuu niin mukaansatempaavasti, ett\u00e4 muistiinpanoni haastattelusta ovat kuin aforismikokoelma. Lopuksi Chapoutier painaa yst\u00e4v\u00e4llisesti k\u00e4teeni Rudolf Steinerin teoksen ’La Science de l’Occulte<\/i>’,\u00a0 <\/span>Salatiede. Siin\u00e4 Steiner luonnostelee ihmisen ja kosmoksen kehityst\u00e4 ja yli-aistillisen tiedon tason saavuttamista. Haastattelu on p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/span><\/p>\n Okkultismilla on Euroopassa pitk\u00e4t ja kunniakkaat perinteet, jotka olisi erehdys sivuuttaa silkkana h\u00e4m\u00e4ryyten\u00e4 \u2013 ihmisen \u00e4lyllinen uteliaisuus ei vain suostu pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n siihen miss\u00e4 tiede tiputtaa hanskat tiskiin. Itse asiassa akatemia laahaa usein innovaation per\u00e4ss\u00e4 \u2013 esimerkiksi Newtonin teoria painovoiman vaikutuksesta suurten et\u00e4isyyksien yli tuomittiin alun perin nimeomaan okkultismiksi. Newton ja Leibnitz harrastivat molemmat ahkerasti alkemiaa, jota my\u00f6hemm\u00e4t historioitsijat ovat saaneet kiitt\u00e4\u00e4 muun muassa kemian ripeist\u00e4 edistysaskelista. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n hurmahenget voivat siis viel\u00e4 p\u00e4\u00e4ty\u00e4 huomisiin koulukirjoihin.<\/span><\/p>\n Okkultismilla on Euroopassa pitk\u00e4t ja kunniakkaat perinteet, jotka olisi erehdys sivuuttaa silkkana h\u00e4m\u00e4ryyten\u00e4<\/span><\/p>\n<\/blockquote>\n Steinerin antroposofia on p\u00e4\u00e4osin jatkoa Helena Blavatskyn teosofisille teorioille, jotka yhdistelev\u00e4t l\u00e4nsimaiseen esoteeriseen perinteeseen id\u00e4n filosofisia aineksia. Rakennelman ydinajatuksena on, ett\u00e4 havaittavan maailman takana on perustavampi, n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n hengellinen maailma, jonka liikkeet ja energiat noudattavat omia metafyysisi\u00e4 lakejaan. M\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen henkinen kehitys voi auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tuon todellisen maailman.<\/span><\/p>\n Jos Steineria on siis uskominen, biodynaamisesti valmistettu lasillinen viini\u00e4 on melkoinen jalokivi \u2013 kasvi on kasvatettu sopusoinnussa jylhien kosmisten rytmien kanssa, sit\u00e4 on ravittu pyh\u00e4n el\u00e4imen luisessa kaiuttimessa voimaannutetulla kompostilla, se on maan ja auringon ikiaikaisten lakien muotoonsa venytt\u00e4m\u00e4. Siit\u00e4 lasista maistaminen on vihkiytymist\u00e4 universumin salaisuuksiin ja sulautumista tosiolevaan.<\/span><\/p>\n Jo on ihme jos ei ala syd\u00e4n pamppailla.<\/span><\/p>\n Avaruusmyrsky vesilasissa<\/b><\/span><\/p>\n \u201dHuu haa,\u201d toteaa Esko Valtaoja viile\u00e4sti kuin hattuun tipahtava j\u00e4\u00e4. H\u00e4n tosin hymyilee rentoutuneesti, ja ilmett\u00e4 voisi kuvata sek\u00e4 ilkikuriseksi, k\u00e4rsiv\u00e4lliseksi ett\u00e4 lempe\u00e4ksi. Tieteen lahjomattomasta n\u00e4k\u00f6kulmasta okkulttiset energiat, lehm\u00e4nkallojen kosminen akustiikka ja kaukaisten t\u00e4htien hienomekaaniset h\u00f6yhenvaikutukset ovat puhdasta lyriikkaa. \u201dTaikauskoa,\u201d Valtaoja tiivist\u00e4\u00e4. \u201dTaikausko ei ikin\u00e4 katoa, se muuttaa vain muotoaan.\u201d H\u00e4n on juuri ollut isossa avaruustieteen konferenssissa, ja voi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 maailmankaikkeuden viimeisimm\u00e4t kuulumiset tuoreeltaan. \u201dMe el\u00e4mme mahdollisimman tyls\u00e4ss\u00e4 universumissa, kaiken voi kuvata kourallisella numeroita.\u201d Ei mysteereit\u00e4, ei yll\u00e4tyksi\u00e4, ei romantiikkaa.<\/span><\/p>\n Onkin helppo hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 killuva t\u00e4hti ei kamalasti vaikuta maapallon kasvien el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta ent\u00e4s kuu? Aromi-lehden ansiokkaassa biodynamiikka-jutussa haastateltu maanviljelij\u00e4 Juha Berglund kertoo, ett\u00e4 n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n Garonne-joen paisuvan nousuveden aikaan, h\u00e4n ei voi kuvitella etteik\u00f6 se vaikuttaisi ryp\u00e4leisiinkin, ovathan ne p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vett\u00e4.<\/span><\/p>\n Esko Valtaoja nappaa p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 vesilasin ja kohottaa sen silmiens\u00e4 tasolle. \u201dJos kuu nyt olisi tuossa, mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 maapalloa, niin teoriassa t\u00e4m\u00e4n vesilasin toinen reuna olisi ylemp\u00e4n\u00e4 kuin toinen,\u201d h\u00e4n spekuloi. \u201dMutta ero olisi \u2013 nopeasti laskien \u2013 alle yhden atomin l\u00e4pimitan suuruinen.\u201d Se mik\u00e4 vaikuttaa valtamereen, ei vaikuta ryp\u00e4leeseen. Sen pituinen se.<\/span><\/p>\n Tieteellisen hygienian nimiss\u00e4 Valtaoja ei voi julistaa okkultismia mahdottomaksikaan, sill\u00e4 v\u00e4itteet ovat niin eteerisi\u00e4 ettei niit\u00e4 voi todistaa v\u00e4\u00e4riksi. Eli teorian areenalla tiede ei saa salatieteest\u00e4 kunnon otetta, mutta Valtaojan kanta on selv\u00e4: tyls\u00e4ss\u00e4 universumissa biodynaaminen viini ei saa osakseen mit\u00e4\u00e4n arkip\u00e4iv\u00e4n fysiikan laeista poikkeavaa erikoiskohtelua. Valtaojan kokemuksen mukaan suurin osa ei edes maistu erityisen hyv\u00e4lt\u00e4. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kolumnissaan h\u00e4n \u00e4ityykin ihmettelem\u00e4\u00e4n Alkon valikoimapolitiikkaa ja pen\u00e4\u00e4 tulisko valikoimaan piakkoinkin voodoo-viini\u00e4.<\/span><\/p>\n Sarkasmi puree, ja Valtaojan kanssa rupattelu saa muutenkin suomukset ropisemaan silmilt\u00e4. Olo on melkein pettynyt, t\u00e4ss\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4 oli? Biodynaaminen viini tyydytt\u00e4\u00e4 vain tarinoiden janoamme? Kaikki ne \u00e4lykk\u00e4\u00e4t, hurmaavat viinintuottajat, jotka kiihkoissaan saarnaavat biodynaamisen viljelyn hyveist\u00e4 \u2013 pelkki\u00e4 huru-ukkoja ja shamaaneja? Vai onko t\u00e4m\u00e4 vain sit\u00e4 Chapoutierin demonisoimaa rationalismin ylivaltaa?<\/span><\/p>\n Viel\u00e4 yksi haastattelu. Ja sitten lasku.<\/p>\n Multaa k\u00e4siss\u00e4<\/b><\/span><\/p>\n Maanviljelij\u00e4 ja Juha Berglund ei n\u00e4yt\u00e4 huru-ukolta astellessaan kiireisen oloisena tummas\u00e4vyisess\u00e4 ty\u00f6huoneessaan, jota ei korista yksik\u00e4\u00e4n kulttiesine, vain h\u00e4nen set\u00e4ns\u00e4 Raimo Utriaisen viile\u00e4 ter\u00e4sveistos. H\u00e4n vastailee lyhyesti ja suoraan asiaan, ilman Chapoutierin barokkisia sanank\u00e4\u00e4nteit\u00e4 tai Valtaojan t\u00e4htitieteellist\u00e4 matematiikkaa. Kerron Valtaojan vuoroveteen liittyv\u00e4st\u00e4 vinoilusta, mutta se ei Berglundia hetkauta: h\u00e4n tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 tulosten perusteella.<\/span><\/p>\n Berglund on yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Nicolas Jolyn innostamana ottanut tilallaan Ch\u00e2teau Carsinill\u00e4 valikoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n biodynaamisia menetelmi\u00e4, ja my\u00f6s vertaillut niiden tuloksia tavalliseen luomuviljelyyn. Lopputulos on selv\u00e4 kuin pl\u00e4kki: biodynaamisesti kohdeltu luonto voi paremmin. <\/span><\/p>\n Mutta miksi?<\/span><\/strong><\/p>\n \u201dEi aavistustakaan,\u201d sanoo Berglund. \u201dLuultavasti se on jotain vanhaa kansanviisautta.\u201d H\u00e4n tunnustaa, ettei pohjimmiltaan usko koko koko steinerilaiseen hommaan \u2013 horoskooppeihin, homeopatiaan, spiritualismiin ja sen sellaiseen. Mutta se ei est\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 suorastaan ylist\u00e4m\u00e4st\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4. <\/span><\/p>\n \u201dSe on antanut minulle aivan uudenlaisen motivaation koko t\u00e4h\u00e4n tekemiseen. On kuin olisin l\u00f6yt\u00e4nyt oman tilani aivan uudestaan.\u201d Berglund siis antaa piut paut teorioille, kunhan homma toimii. H\u00e4n viittaa yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Reinhard Loewensteinen manifestiin, jonka on k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4nyt suomeksi. Mainio teksti on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 netist\u00e4*, ja siin\u00e4 Loewenstein nousee painokkaasti vastustamaan ilmi\u00f6t\u00e4, jota h\u00e4n kutsuu viinimaailman coca-colaistumiseksi. Colaviinien vastakohdaksi h\u00e4n kohottaa terroirin <\/i>k\u00e4sitteen. Terroir on k\u00e4site jonka voi rajata eri tavoin, mutta aina se liittyy aikaan ja paikkaan. Terroir-viini on tunnistettavissa tietyss\u00e4 paikassa tiettyyn aikaan syntyneeksi, sit\u00e4 colaviinit eiv\u00e4t ole.<\/span><\/p>\n Luultavasti se on jotain vanhaa kansanviisautta.<\/p>\n – Juha Berglund<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n Samasta kysymyksest\u00e4 on huolissaan toinen Berglundin yst\u00e4v\u00e4, Nicolas Joly, joka kirjoituksissaan** per\u00e4\u00e4nkuuluttaa ranskalaisten alkuper\u00e4merkint\u00f6jen mielekkyytt\u00e4 tilanteessa, jossa viinej\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 voi maun perusteella paikantaa. Sama on itse asiassa Chapoutierin huoli kun h\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 maaper\u00e4n mikrobit ovat ainoa tekij\u00e4, joka siirt\u00e4\u00e4 varsinaisia maaper\u00e4n elementtej\u00e4 viinikasviin, ja jotka ovat siksi pohjimmiltaan vastuussa sen maun monimuotoisuudesta.<\/span><\/p>\n Kosminen kultareunus<\/b><\/span><\/p>\n Terroir ei ole erityisesti biodynaaminen konsepti. Silti se pompsahtaa esiin varsin johdonmukaisesti n\u00e4iden kovin erilaisten biodynaamisten viininviljelij\u00f6iden puheissa. Tuntuu, ett\u00e4 heit\u00e4 ei niink\u00e4\u00e4n yhdist\u00e4 uskomus biodynaamisen viljelyn taustalla oleviin esoteerisiin ideoihin, vaan yksinkertainen huoli maaper\u00e4n, kasvien ja niiden hyvinvoinnin ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 ja edist\u00e4misest\u00e4.<\/span><\/p>\n Berglundin kanssa puhuessa on helppo aistia se tuore into, jota h\u00e4n kuvailee kokevansa astuessaan uudistettuun viinitarhaansa. Samalla on helppo tajuta, kuinka steriili\u00e4 viinist\u00e4 puhumisesta on tullut \u2013 kun kysyy alan asiantuntijalta viinin luonnetta, vastauksena on luettelo hieman kulahtaneita aromisanoja, ehk\u00e4 ruokasuosituskin, pisteet. Aika tyls\u00e4\u00e4. Mutta useimmat viiniasiantuntijat eiv\u00e4t likaakaan k\u00e4si\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4t ry\u00f6mi penkereiden v\u00e4liss\u00e4, l\u00e4hdet\u00e4 vasikoita tai lapioi lantaa.<\/span><\/p>\n Yleens\u00e4 viljelij\u00e4 ajatellaan osaksi terroiria<\/i> h\u00e4nen viljelyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jens\u00e4 kautta. Sit\u00e4 kautta voisi ajatella ett\u00e4 viljelij\u00e4n emotionaaliset ja eettisetkin intressit p\u00e4\u00e4tyisiv\u00e4t yht\u00e4 lailla viinin ominaisuuksiksi kuin molekyylitkin \u2013 valintojen ja tekojen kautta. Berglund my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sokkomaistatuksissa biodynaamiset viinit eiv\u00e4t erotu luomusta. Mutta. \u201dOn kivampaa tehd\u00e4 asioita hyvin,\u201d h\u00e4n sanoo.<\/span><\/p>\n Kuten Valtaoja muistuttaa, viimeaikaisen evoluutioajattelun mukaan taikausko on ihmismielen my\u00f6t\u00e4syntyinen ominaisuus, joka on kehittynyt jotain hengiss\u00e4pysymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 tarkoitusta varten. Arvovaltainen amerikkalaisfilosofi Daniel Dennett on ehdottanut, ett\u00e4 taipumus olisi samaa perua kuin kykymme rakastua. <\/span><\/p>\n Se on hieno ajatus. <\/span><\/p>\n Ihmek\u00f6s Berglundin, Loewensteinin, Jolyn ja Chapoutierin puhe on rakastuneen ihmisen puhetta. Maahansa rakastuneen, ja viiniin. Taikauskoa tai ei, en voi olla uskomatta, etteik\u00f6 laseihimme p\u00e4\u00e4tyisi sit\u00e4 kautta konkreettisestikin parempaa viini\u00e4. <\/span><\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/viininjuurilla.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/07\/sarvilanta-300x263.jpg\")
<\/a>
\n![\"chapoutier\"](\"http:\/\/viininjuurilla.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/07\/chapoutier-940x1024.jpg\")
<\/a>\n
![\"steiner\"](\"http:\/\/viininjuurilla.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/07\/steiner-258x300.jpg\")
\n
\n\n
\n