Erityisesti niinkutsuttujen natu-viinien vanavedess\u00e4 keskustelunaiheeksi ovat nousseet viinien sulfiittipitoisuudet. Mit\u00e4 merkityst\u00e4 niill\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/b><\/p>\n
Artikkelin p\u00e4\u00e4kuvassa viinimaahantuoja Philippe Hakulin esittelee Ch\u00e2teau de Jau<\/strong> -punaviini\u00e4, joka on vastik\u00e4\u00e4n otettu osaksi Alkon tilausvalikoimaa. Viinin etiketiss\u00e4 on sulfiittiviesti, jonka otsikkona komeilee isolla ’0 %’.\u00a0<\/span><\/p>\n \u2013 Se ei kuitenkaan tarkoita, etteik\u00f6 viiniss\u00e4 olisi sulfiitteja, Hakulin huolellisesti t\u00e4sment\u00e4\u00e4.<\/p>\n Hiivojen aineenvaihdunta tuottaa k\u00e4ymisen aikana viiniin luonnostaan sulfiitteja, joten t\u00e4ysin sulfiititonta viini\u00e4 on todellisuudessa mahdoton l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Hakulin puhuukin mieluummin matalasulfaattisista, eli masu-viineist\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Etiketin komea 0 % viittaakin lis\u00e4ttyihin sulfaatteihin. T\u00e4h\u00e4n viiniin ei siis viininvalmistuksen aikana ole lis\u00e4tty yht\u00e4\u00e4n sulfiittia.\u00a0<\/span><\/p>\n Tieto on kiinnostava sit\u00e4 taustaa vasten, ett\u00e4 sulfiitteja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisesti viininvalmistuksen eri vaiheissa, aina tarhalta l\u00e4htien. Tarkoituksena on yleens\u00e4 taistelu viinin pahinta vihollista, hapettumista vastaan, mutta sulfiitilla voi my\u00f6s rajata haitallisten mikrobien vaikutuksia viinin makuun. EU:ssa sallitaan sulfiitteja 150\u2013250 milligrammaa per litra viinityypist\u00e4 riippuen, luomuviineille 50 mg v\u00e4hemm\u00e4n. Vertailun vuoksi hiivat voivat luonnostaan tuottaa kuivaan viiniin jopa kolmisenkymment\u00e4 milligrammaa sulfiitteja per litra.<\/p>\n \u2013 Ongelma on, ett\u00e4 kuluttajan on usein hankala p\u00e4\u00e4tell\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n etiketti\u00e4 tutkimalla paljonko viinin on lis\u00e4tty sulfiittia, sanoo Hakulin.<\/p>\n \u201dMasu on uusi natu.\u201d<\/i><\/b><\/p>\n \u2013 Philippe Hakulin, Vinoble<\/p><\/blockquote>\n \u2013 Jos haluaa otaa selv\u00e4\u00e4 onko sulfiiteille herkk\u00e4, kannattaa kokeilla vaikka sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 kuivattuja aprikooseja, vinkkaa Alkon tuoteviestint\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Taina Vilkuna.<\/p>\n Kuivatuissa hedelmiss\u00e4 voi olla viiniin verrattuna kymmenkertaiset m\u00e4\u00e4r\u00e4t sulfiitteja \u2013 samasta syyst\u00e4: jotta hedelm\u00e4t eiv\u00e4t hapettuisi ja s\u00e4ilytt\u00e4isiv\u00e4t herkullisen raikkaat v\u00e4rins\u00e4.<\/p>\n Suurimmalle osalle viinin yst\u00e4vist\u00e4 sulfiitti on suosiollinen aine koska se pit\u00e4\u00e4 juoman raikkaana ja hapettumattomana, muistuttaa Vilkuna. \u2013 Varovainen on syyt\u00e4 olla, jos on sek\u00e4 astmaattinen ett\u00e4 rikkiallergikko.<\/p>\n Alkon valikoimassa on Hakulinin Ch\u00e2teau de Jaun lis\u00e4ksi yli kolmekymment\u00e4 vastaavaa viini\u00e4. Tuotteet, joissa ei ole lis\u00e4tty\u00e4 sulfiittia l\u00f6ytyv\u00e4t kun sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 Alkon verkkosivujen hakukentt\u00e4\u00e4n sanan ’sulfiitteja’.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n
![\"\"](\"http:\/\/viininjuurilla.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/05\/bacchus.jpg\")
<\/a>Kiinnostavin sulfiitteihin liittyv\u00e4 uskomus on ett\u00e4 ne\u00a0olisivat vastuussa krapulan oireista. Usein kuulee kerrottavan ett\u00e4 luomu- tai natuviinist\u00e4 ei tullut p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 kuten tavallisesta viinist\u00e4.<\/p>\n